Teija Kaartokallio on puolivälissä puheterapeutin opintojaan. Kuva: Teija Kaartokallio.

”Laki sanoo yhtä ja toteutuminen on toista” – saamenkieliseen puheterapiaan on lähes mahdotonta päästä, vaikka laki siihen velvoittaa

Logopedian opiskelija ja arjen kieliaktivisti Teija Kaartokallio, 23, pitää palveluiden saatavuutta omalla äidinkielellä ihmisoikeuskysymyksenä.

Kun Teija Kaartokallio, saamelaiselta nimeltään Cieskul Ovllá-Heaika Máreha Teija, sai opiskelupaikan Oulun yliopistosta, sana kiiri nopeasti. Puolituttu tuli kysymään, milloin tuore logopedian opiskelija valmistuu. Tarvetta saamenkieliselle puheterapialle kun olisi.

– Sanoin, että koulu alkaa kahden päivän päästä ja kestää viisi vuotta. Sen aikaa pitäisi vielä odottaa, Kaartokallio muistelee.

Puheterapeuteista on jatkuva pula Suomessa. Pitkät jonot eivät ole kuitenkaan mitään verrattuna siihen todellisuuteen, jossa saamenkielisen puheterapian tarpeessa olevat elävät. Kaartokallion tietojen mukaan Suomessa on vain yksi saamenkielinen puheterapeutti.

Saamen kielilain mukaan saamelaisilla on kotiseutualueellaan oikeus palveluihin saameksi. Myös terveydenhuoltolaki sisältää viittauksen saamen kielilakiin.

Laissa säädetyt oikeudet eivät kuitenkaan toteudu. Saamelaiskäräjien selvityksen mukaan vuonna 2017 saamelaisten kotiseutualueella ei työskennellyt yhtäkään saamenkielistä puheterapeuttia.

– Laki sanoo yhtä ja toteutuminen on toista, se on aika arkipäivää, Kaartokallio toteaa.

Vuonna 2017 sekä YK:n rotusyrjintäkomitea että Euroopan neuvoston ministerikomitea suosittelivat, että Suomen tulee varmistaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.

Saamenkielinen apu välttämätöntä

Suomenkielinen puheterapia ei riitä, vaikka asiakas puhuisi myös suomea. Kommunikoinnin vaikeuksia on aina helpointa selvittää äidinkielellä.

Aikuisena vammautuneet ovat suuri asiakasryhmä puheterapiassa. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen tarvitaan tukea yksilölliseen toipumiseen.

– Joskus kielet voivat toipua eri tahtia. Jos käy niin, että saame alkaa toipua ensimmäisenä, tulee saada tukea siihen.

Palveluiden saaminen omalla kielellä ei ole pelkästään kielikysymys. Kommunikointitavoissa on paljon kulttuurisia eroja, ja ihannetilanteessa terapeutilla tulisi olla kulttuurista tuntemusta asiakkaan elämästä. Jos terapeutti ei ymmärrä asiakkaan arkea, voi vuorovaikutus olla hankalaa.

Kielen tukeminen on samalla myös identiteetin tukemista.

– On hyvä muistaa, miten tärkeänä osana kommunikaatio on ihmisen minäkuvan muodostumisessa ja taitojen oppimisessa.

Kielikiintiöistä apua puheterapeuttipulaan

Kaartokallio toivoo alan opiskelupaikkoihin kielikiintiötä, joka voisi lisätä saamelaisten opiskelijoiden määrää. Lisäksi tutkintoon tulisi voida sisällyttää kieliopintoja. Niitä Kaartokallio joutuu tekemään nyt vapaa-ajallaan.

Kun Kaartokallio parin vuoden päästä valmistuu, töitä ainakin riittää.

– On aika isot paineet, kun nyt jo kysellään, että milloin valmistun. Kuitenkin odotan innolla, että pääsen sitä työtä tekemään.

Lue Suvi Tuomiston kommentti kiintiöpolitiikan tarpeellisuudesta täältä.