Elise Aaltosen analyysi: Etäopetuksessa ei riitä enää pelkkä luennointi – opiskelijat tarvitsevat kurssikavereiden kanssa keskustelua ja opettajan tukea

Osalle etäopiskelu alkaa kevään koronaeristyksen jälkeen jo maistua puulta. Vaan vielä pitäisi jaksaa, sillä opintopisteitä kerätään digitaalisessa ympäristössä Tampereen yliopistossa ainakin ensi kevään loppuun asti. Miten opiskelijat saataisiin motivoitua opiskelemaan, kun kurssit käydään kotona koneelta käsin ja työskentely on yksinäistä?

Digitaalisessa opiskeluympäristössä on tähän asti ollut vaikea ottaa yksilöllisesti huomioon jokainen opiskelija, kun lähiopetuksen kaltaista läheisyydentunnetta ei koeta opettajien ja opiskelijoiden välillä.

Viestinnän professori Jennifer Gibbs ja johtamisen professori Cristina Gibson toteuttivat tutkimuksen, jonka mukaan välimatka ei ole este ryhmän tehokkuudelle. Sillä ei siis ole merkitystä, työskenteleekö opiskelijaryhmä kirjastossa vai Zoomissa. Tärkeintä on turvallinen ilmapiiri, jossa voi keskustella asioista suoraan hyvässä hengessä.

Korkeakouluopiskelijoiden itsenäinen opiskelu ja opintojen aikatauluttaminen koettiin heikoiksi etäopiskeluaikana, käy ilmi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinnista. Lisäksi huomautettiin, että opiskelutaitojen kehittymiseen tulee kiinnittää opiskelijakohtaisesti huomiota, sillä arvioinnit osoittavat, että oppilaan kyky järjestää opintojaan parantaa oppimistuloksia.

Digipedagogiikan asiantuntija Matleena Laakso suositteleekin “kahvihetkiä”, jolloin opiskelija voi ennen luennon alkua jutella ohjaajan tai muiden kurssilaisten kanssa. Kahvihetket luovat mielikuvan siitä, että opiskelijat ovat yhdessä samassa tilassa, eikä opiskelu enää tunnu niin yksinäiseltä. Lisäksi opiskelijalla on matalampi kynnys saada tukea opiskeluunsa.

Hyvään oppimisympäristöön sisältyy se mielenkiintoinen pulma, että ihminen ei aina havaitse, että ympäristö on hyvä. Hyvässä ympäristössä on myös hyvä olla.

Opiskelijoille tulee taata mahdollisuus keskustella kurssien asioista toisten opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Digitaalisessakin oppimisympäristössä hyvä vuorovaikutus mahdollistaa edellä mainitut asiat, ja sitä kautta parantaa opiskelijoiden huomioimista yksilöinä.

Opiskelua tukevien opetustapojen kehittäminen vaatii oppimisympäristön huomioon ottamista. Hyvään oppimisympäristöön sisältyy se mielenkiintoinen pulma, että ihminen ei aina havaitse, että ympäristö on hyvä. Hyvässä ympäristössä on myös hyvä olla. Tässä on tärkeää, että opiskelijoiden ääni otetaan huomioon.

Digitaalisia oppimisympäristöjä voidaan parantaa hyvän vuorovaikutuksen kautta. Fyysinen välimatka ei ole tekosyy siihen, että vuorovaikutusta ja opiskelijoiden tarpeita laiminlyödään. Viime kevät oli rämpimistä uusien opiskelutyökalujen kanssa, mutta syksyllä epäkohdat on otettava huomioon. Näin voidaan parantaa opiskelijoiden hyvinvointia.

Laakson mukaan verkkokurssit tulevat korona-ajan jälkeen jäämään suuremmaksi osaksi opiskelua kuin aikaisemmin. Kaikessa ikävyydessään pandemia-aika on toiminut myönteisenä sysäyksenä digitaalisten oppimisympäristöjen kehitykselle. Epäkohtiin puuttuminen takaa joustavat ja yhdenvertaiset digiopiskeluympäristöt tulevaisuudessakin.