Retkeilyn lisääntyminen koronan myötä on huomattu Tampereella. Se on tuonut mukanaan huolia muun muassa roskaamisesta.
Petri Mäkelä Ekokumppanit Oy:stä kuitenkin kertoo, että ilmiö on ollut olemassa jo paljon ennen koronaa.
– Kymmenessä vuodessa retkeilijöiden määrä Tampereen alueella on lähes kaksinkertaistunut.
Mäkelän mukaan häiriökäyttäytymistä luonnossa ei kuitenkaan ole viime aikoina ollut merkittävästi enemmän, vaikka jonkin verran roskaamista ja ilkivaltaa on esiintynyt. Luvaton tulenteko on ollut suurin ongelma.
– Siinä on oikeastaan aina skarppaamista.
Kymmenessä vuodessa retkeilijöiden määrä Tampereella on lähes kaksinkertaistunut.
Petri Mäkelä
Myös Niihaman ulkoilumajalla työskentelevä Inka Jerkku on huomannut kävijämäärän kasvun. Niihamassa ei kuitenkaan ole näkynyt ongelmia.
– Ihmiset käyttäytyvät täällä yleensäkin tosi hyvin.
Espoon kansallispuistoissa kävijöitä tungokseksi asti
Pääkaupunkiseudulla retkeilyn määrä on lisääntynyt rajusti. Espoolaisen Luontokeskus Haltian markkinointipäällikkö Katja Määttä kertoo, että esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa kävijämäärä nousi koronan myötä 50 prosenttia ja Sipoonkorven kansallispuistossa 300 prosenttia. Joukossa on myös ollut paljon uusia retkeilijöitä, jotka eivät välttämättä tunne luonnossa liikkumisen sääntöjä.
Ongelmina myös Nuuksiossa ovat olleet laiton tulenteko, johon on jouduttu välillä puuttumaan jopa poliisiratsioin, ja ruuhkat. Kävijöiden määrä on noussut ainakin Haltian perustamisesta vuonna 2013 lähtien, eikä reittejä ole suunniteltu nykyiselle käytölle.
– Olemme yrittäneet opastaa ihmisiä esimerkiksi saapumaan eri sisäänkäynneistä, jottei ruuhkaa syntyisi. Suunnitteilla on myös uusia reittejä.
Opastuksesta apua retkeilyn ongelmakohtiin
Tampereella retkeilyn suosion kasvuun vastataan uusien reittien suunnittelun lisäksi syyskuussa alkaneella retkeilyluotsien koulutuksella. Retkeilyluotsikurssi on herättänyt paljon kiinnostusta.
– Kurssi täyttyi kahdeksassa tunnissa. Olemme suunnitelleet myös kurssitusohjeiden jakamista, jotta muissa maakunnissa voitaisiin järjestää vastaavaa.
Retkeilyluotsien tärkein tehtävä on jakaa tietoa. He ovat vapaaehtoisia, jotka opastavat luontoetiketissä oman ulkoilunsa lomassa, eivät viranomaisia.
– Jokaisellahan on toki muutenkin velvollisuus puuttua väärinkäytöksiin, jos sellaisia näkee.
Myös Katja Määtän mielestä valistamalla luonnossa liikkujia voitaisiin ratkaista paljon ongelmia. Esimerkiksi jokamiehenoikeuksista ja kansallispuistojen erityissäännöistä voitaisiin viestiä vieläkin tehokkaammin.
– On tietenkin ehdottomasti positiivista, että ihmiset ovat ylipäätään lähteneet ulos.
Miten ihmiset kokevat luonnon? Entä pelottaako sen kohtalo ilmastonmuutoksessa? Kuuntele gallup täältä.