Vähäinen lumimäärä tekee maisemasta helposti pimeän.

Tamperelaisten mielestä lumi kuuluu talveen – ”Kaipaan sitä tunnetta, kun talviulkoilun jälkeen posket helottavat ja olo on raikas”

Luonnonvarakeskuksen tutkijan mukaan lumettomuus vaatii talviulkoilijoilta sopeutumista. Erityisesti kodin läheisyydestä löytyvät harrastuspaikat ovat tärkeä osa arkea. Kun lähiladut joudutaan sulkemaan eikä pulkkamäkeen pääse, talven ulkoliikuntamuodot muuttuvat tai jäävät kokonaan pois.

Lumen vähyys on harmittanut tamperelaisia talviulkoilijoita. Vasta viikon päivät on Pirkanmaalla voinut sivakoida luonnonlumella. Aiemmin täällä oli pitänyt tyytyä tekolumella hiihtoon ja lasketteluun. Tammikuussa valtaosa lumetuistakin laduista jouduttiin sulkemaan lämpöaallon takia.

Moreenimedian kysely selvitti tamperelaisten suhtautumista lumettomuuteen ja talviliikuntaan. Kyselyssä kävi ilmi, että tamperelaisten mielestä lumi ja pakkanen kuuluvat talveen ja niitä kaivataan. Lumea ei pidetä talviulkoilua hidastavana tekijänä, sillä yli kaksi kolmasosaa vastaajista ei kokenut lumisten talvien hankaloittavan ulkona liikkumista. Kysely julkaistiin Puskarario Tampere -Facebook-ryhmässä, ja siihen vastasi 108 henkilöä.

Muuttuvat olosuhteet vaativat sopeutumista

Fakta

Kysely lumettomasta talvesta ja talviulkoilusta

  • Moreenimedian kysely jaettiin Puskarario Tampere -Facebook-ryhmässä.
  • Vastauksia kerättiin kahden viikon ajan.
  • Kyselyyn vastasi 108 henkilöä.
  • Vastaajista 75 prosenttia kaipasi lumista talvea.
  • Vain reilu viidennes vastaajista aikoo matkustaa pohjoiseen lumen perässä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Marjo Neuvonen arvioi, että talviulkoilun helppous katoaa vähälumisten talvien myötä. Pitkällä aikavälillä tämä voi ilmetä harrastajamäärien vähenemisenä.

– Lumen parissa ulkoilu vaatii matkustamista, eikä tämä ole kaikille prioriteetti tai mahdollisuus.

Innokkaimmat talviulkoilijat eivät kuitenkaan luovu mielellään tärkeistä harrastuksistaan. LUKEn ulkoilututkimuksessa selvitetään ulkoilijoiden keinoja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Neuvosen mukaan intohimoiset maastohiihtäjät hankkivat olosuhteisiin paremmin sopivia varusteita ja opettelevat jopa uusia tekniikoita suksien voiteluun. Osa harrastajista myös vaihtaa varusteiden uusimisen niiden vuokraamiseen.

LUKEn tutkimuksen mukaan maastohiihdon harrastajat ovat valmiita matkustamaan lumen perässä, mutta eivät kauas. Sama asennoituminen heijastuu Moreenimedian kyselyssä, jonka mukaan vain reilu viidesosa aikoo matkustaa lumen perässä pohjoiseen.

Myöskään vaihtoehtoiset harrastuspaikat, kuten tekolumi tai hiihtoputket, eivät Neuvosen mukaan ole harrastajien mieleen. Ongelmaksi muodostuu helposti keinotekoisten harrastuspaikkojen ruuhkautuminen, mikä karkottaa harrastajia.

Huoli tulevaisuudesta näkyy suhtautumisessa lumettomuuteen

Vaasasta Tampereelle muuttanut Iida Heikkilä kertoo, että lumettomassa talvessa on puolensa, kun tammikuussa saa ulkoilla lenkkareilla ja kevyellä takilla. Heikkilä on kuitenkin huolissaan siitä, paljonko ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen lumettomiin talviin.

– Kaipaan sitä tunnetta, kun talviulkoilun jälkeen posket helottavat ja olo on raikas.


Huoli näkyy myös kyselyn tuloksissa. Vastaajista yli puolet oli huolissaan siitä, että mahdollisuudet talviharrastuksiin vähenevät lämpimien talvien myötä.

Useissa vastauksessa nousi esiin huoli lasten mahdollisuuksista harrastaa ulkoliikuntaa. Talviulkoilulla on pitkät perinteet, ja vastaajat kaipaavat lapsilleen mahdollisuuksia hiihtämisen ja luistelun opetteluun sekä pulkkamäessä laskemiseen.