Jaana Kallioniemen analyysi: Syökää ruokaa ja unohtakaa turhat ravintolisät

Törmään lähes päivittäin niin sosiaalisessa mediassa, sanomalehdissä kuin bussipysäkkien mainostauluilla erilaisiin ravintolisämainoksiin. Yksi mainos lupaa tuuheampia hiuksia, toinen ehkäisee lihas- ja nivelkipuja ja kolmas tarjoaa ratkaisuja väsymykseen.

Erilaisia ravintolisiä on nykyään markkinoilla satoja, ellei tuhansia erilaisia. On perinteisiä vitamiineja ja hivenaineita eri muodoissa tai niiden yhdistelmiä erikoisilla nimillä varustettuina. Lisäksi löytyy monenlaisia superfoodeja kuten maca-jauhetta ja spirulinaa sekä muita vastaavia valmisteita. Ravintolisien mainokset lupaavat helppoja ratkaisuja ihmisten ongelmiin. Käytä tätä ravintolisää ja tadaa – väsymys on poissa.

Vaikka mainoksien lupaukset kuulostavat usein liioitelluilta ja epätodennäköisiltä, ja todellista näyttöä monien ravintolisien tehosta on niukasti, silti ihmiset yhä useammin haksahtavat köyhiin mainoslauseisiin ja ajautuvat pilleripurkkien äärelle.

Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkijan Jaakko Mursun mukaan ihmiset käyttävät ravintolisiä yleisimmin laihdutuksen tukena edistämään tai parantamaan terveyttä, ja esimerkiksi liikkujat käyttävät niitä parantamaan suorituskykyä ja palautumista. Mursun mukaan ihmiset käyttävät ravintolisiä myös koska he uskovat, että niistä on hyötyä. Ravintolisiä käytetään usein täydentämään puutteellista ravitsemusta ja elintapoja, sillä ne tarjoavat näennäisesti helpomman ratkaisun kuin omien elintapojen muuttamisen.

Suomalaisista miehistä ja naisista yli puolet käyttää ravintolisiä ruokavalionsa tukena, kertoo FinRavinto 2017 -tutkimus. Ravintolisät ovat suosituimpia erityisesti korkeakoulutettujen ja iäkkäiden keskuudessa. Niiden käyttöä ei kuitenkaan yleensä suositella, sillä ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla saadaan usein tarpeeksi tarvittavia ravintoaineita.

Ravintolisiä käyttävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijan Heli Kuusipalon mukaan usein ne, jotka syövät muutenkin monipuolisimmin. Koko väestölle tarkoitetuissa ravitsemussuosituksissa ei kuitenkaan suositella mitään muuta lisää kuin D-vitamiinia ja raskautta suunnitteleville alkuraskauden ajaksi foolihappoa.

Myös jos henkilöllä on usea ruoka-aineallergia tai muu erityisruokavalio ravintolisät voivat Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessorin Ursula Schwabin mukaan olla tarpeen. Nekään eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että ruokaympyrän perusta luotaisiin ravintolisistä. Schwab suosittelee myös kalaa ja maitotuotteita välttelevälle vegaanille kalsium- ja D-vitamiinilisää sekä B12-vitamiinia.

Ravintolisien käyttö voi olla perusteltua myös, jos henkilöllä on jostakin ravintoaineesta puutosta tai saanti on ruokavaliosta selvästi tarvetta vähäisempää. Ravitsemustutkija Jaakko Mursu nimeää yleisimmäksi puutostilaksi raudanpuutosanemian ja sen korjaamiseksi vaaditaan rautavalmistetta. Muiden ravintolisien käyttö terveyden edistämiseen on arvioitava aina tapauskohtaisesti.

On kieltämättä houkutteleva ajatus, että jokin ravintolisätabletti parantaisi epämääräiset väsymyksen oireet tai auttaisi jaksamaan ja palautumaan nopeammin. Ikävä kyllä näin ei ole. Ravintolisät eivät korvaa monipuolista ruokavaliota.

Ihminen tarvitsee monia vitamiineja ja hivenaineita pysyäkseen terveenä, mutta pilleripurkin sijaan ne kannattaisi haalia ruuasta. Tutkimusten mukaan kehomme pystyy hyödyntämään ravintoaineita tehokkaammin ruuasta kuin ravintolisistä, ja ruuasta saadaan tarvittavia ravintoaineita oikeassa suhteessa. Pilleristä saatu vitamiini ei edistä terveyttä samalla tavalla kuin ruuasta saatu.

Nykyään ihmiset syövät monia ravintolisiä varmuuden vuoksi ilman, että he tietävät, tarvitsevatko he niitä todella. Jos epämääräiset väsymyksen oireet vaivaavat, turvaudutaan heti erilaisiin vitamiinilisiin, luontaistuotteisiin tai superfoodeihin ja toivotaan, että niistä löytyy ratkaisu. Todellisuudessa ravintolisät ovat elintarvikkeita, joiden tarkoitus on vain täydentää normaalin ihmisen ruokavaliota. Ne eivät siis saisi olla ensisijainen vaihtoehto puutostiloihin, vaan ratkaisuja pitäisi ensimmäisenä etsiä omasta ruokavaliostaan ja elintavoistaan.

Vaikka mainokset vetoavat ihmisiin ja mainoslauseet saattavat kuulostaa helpoilta ratkaisuilta, tärkeää on kuitenkin muistaa terve järki ja kyseenalaistaa mainosten lupaukset. Sitä paitsi eikö olisi mukavampaa syödä maukasta kotiruokaa sen sijaan, että nappaisi purkista mauttoman, usein jopa pahalta maistuvan teollisen kapselin?

Lisäksi kannattaa myös muistaa hinta: ravintolisät eivät ole ilmaisia ja niihin saa helposti upotettua rahaa satoja euroja vuodessa. Mitä kaikkea muuta sillä rahalla voisikaan tehdä?