Älypuhelimella voi olla kielteisiä vaikutuksia lapsen elämään.

Älypuhelin tulee osaksi elämää aiemmin kuin koskaan – ”Vanhemmille tulee sellainen olo, että putoaa kelkasta”

Älypuhelimet ovat yleistyneet Suomessa 2000-luvulla huimaa vauhtia niin aikuisilla kuin lapsillakin. Yliopistonlehtori Satu Valkosen mukaan lapsen tulisi osata käyttää älypuhelinta tarkoituksenmukaisesti.

DNA:n koululaistutkimuksen mukaan lähes joka toisella peruskoulun aloittavalla lapsella on älypuhelin. Lasten älypuhelimien käytöstä on ollut viime aikoina paljon julkista keskustelua, eikä sävy ole ollut positiivinen. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan yliopistonlehtori Satu Valkosen mukaan mobiililaitteiden mukanaan tuoma muutos lapsuuteen on monitahoinen.

– Kun lasten mediaympäristö muuttuu nopeasti, vanhemmille tulee sellainen olo, että putoaa kelkasta. Mediankulutuksen kysymyksiä tulee miettiä laajalta näkökannalta.

Puhelin passivoi ja aiheuttaa paineita

Yle uutisoi marraskuussa 11-vuotiaan Tuukan älypuhelinriippuvuudesta, joka oli johtanut lopulta kiireelliseen sijoitukseen. Valkosen mielestä on tärkeä pohtia, onko älypuhelimen käyttö ongelmien syy vai seuraus.

Älypuhelimella voi olla monenlaisia kielteisiä vaikutuksia lapsen elämään. Sosiaalisessa mediassa kiusaaminen on helppoa, internetin syövereistä löytyy tolkuttomasti sopimatonta sisältöä, ja jatkuva ruudun tuijottaminen aiheuttaa myös fyysisiä vaivoja, kuten selkärangan asennon muutoksia.

Valkonen näkee ongelmallisena myös jatkuvan viriketulvan, joka passivoi kuluttamaan luomiseen kannustamisen sijaan. Rauhoittuminen puhelimen kanssa on vaikeaa, mutta ilman oleminen voi myös aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteita.

– Puhelin on tärkeä väline sosiaalisten suhteiden ylläpitoon, mutta nuori voi myös kokea painetta, että hänen täytyisi olla koko ajan tavoitettavissa.

Tärkeää on tietää mitä tekee

Kun lapselle hankitaan puhelin, Valkosen mielestä tulisi puhelimen käytön ja kunnossapidon lisäksi opettaa myös se, mihin sitä käytetään.

– Älypuhelin on väline, joka auttaa tekemään asioita, ja sen tietoinen sekä tarkoituksenmukainen käyttö tulisi omaksua varhain. Sitä ei tulisi käyttää pelkästään viihteenä tai omien tunnetilojen säätelyyn.

Lapset oppivat mediankulutustaan vanhemmiltaan, ja heidän näyttämällään esimerkillä on iso vaikutus. Aikuistenkin kannattaa noudattaa lapselle asettuja puhelinsääntöjä, jotta ne tuntuvat selkeiltä ja reiluilta, vaikka rajojen koettelulta ei voikaan välttyä.

Valkonen muistuttaa, etteivät puhelimet tuo yksinomaan ongelmia. Perheiden sisäinen viestintä lisääntynyt, ja kavereihin on helpompi pitää yhteyttä. Lapsille tarkoitettu sisältö voi tarjota myös samaistumisen kokemuksia, ja erilaiset hahmot voivat tulla mukaan leikkeihin yhtä hyvin YouTube-videosta kuin Pikkukakkosesta. Ylipäätään median kuluttaminen tuottaa lapselle nautintoa.

Viimeaikainen kriittinen keskustelu on Valkosen mielestä tervetullutta. Lasten älypuhelimien käyttöä täytyy pohtia sekä optimistisista että pessimistisistä lähtökohdista, sillä monelle aikuisellekin on vaikea vastustaa jatkuvaa laitteen näpräämistä.

Mitä tamperelaiset vanhemmat ovat mieltä lastensa älypuhelimen käytöstä? Kuuntele gallup täältä.