Muun muassa teknologian kehitys on vähentänyt aktiivilukemista etenkin nuorten keskuudessa.

Aktiivilukeminen on vähentynyt selvästi viime vuosikymmeninä – ”Viihdettä ja ajanvietettä on tarjolla enemmän”

Muuttuneet ajanviettotavat ja asenteet lukemista kohtaan ovat vähentäneet aktiivilukemista tällä vuosituhannella. Lukutaidon merkitys kuitenkin kasvaa, vaikka sen taso heikkenee.

Aktiivilukeminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Tämä selviää Tilastokeskuksen tuoreimmasta lukemisen tilastosta. Kun vuonna 2002 noin neljännes kymmenen vuotta täyttäneistä oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana, vuonna 2017 sama lukema oli enää 13 prosenttia.

Aktiivilukeminen on romahtanut etenkin 15–24-vuotiaiden joukossa. Vuonna 2002 kyseisestä ikäryhmästä noin viidennes oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa puolessa vuodessa, kun vuonna 2017 sama osuus oli kuusi prosenttia. Koululaisten lukemiseen käyttämä aika on puolittunut 20 vuodessa.

Mitä enemmän tietoa ympärillämme tulvii ja mitä digitalisoituneemmassa ympäristössä elämme, sitä parempi lukutaito meillä tulisi olla.

Emmi Jääkkö, viestintä- ja hankepäällikkö

Lukukeskuksen viestintä- ja hankepäällikön Emmi Jääkön mukaan yksi syy lukemisen vähenemiseen ovat muuttuneet ajanviettotavat. Esimerkiksi suoratoistopalvelut ja internet ovat helposti saatavilla, joten niihin käytetään vapaa-aikaa helpommin kuin lukemiseen.

– Viihdettä ja ajanvietettä on yksinkertaisesti tarjolla enemmän kuin aikaisemmin, Jääkkö sanoo.

Lukutaitoa vaaditaan entistä enemmän

Jääkön mukaan ajankäyttö ei kuitenkaan ole ainoa syy aktiivilukemisen vähenemiselle, vaan myös ihmisten käsitykset lukemisesta ovat muuttuneet. Kun enemmän tietoa on kaikkien saatavilla koko ajan, saattaa syntyä harha, että lukeminen ei ole enää niin merkityksellistä.

– Mitä enemmän tietoa ympärillämme tulvii ja mitä digitalisoituneemmassa ympäristössä elämme, sitä parempi lukutaito meillä tulisi olla. Siten voimme erottaa oikean tiedon väärästä tai hahmottaa kokonaisuuksia, Jääkkö kertoo.

Lasten lukuinnon ja -taidon parantaminen on tärkeää lukemisen lisäämiseksi. Jääkön mukaan vanhempien oma lukuharrastus edesauttaa lapsen myönteistä suhtautumista lukemiseen.

– Vanhemmilta saatu tuki ja kannustus sekä vanhempien itse lukemiseen käyttämä aika näkyvät suoraan lapsen osaamisessa. Lukemiseen myönteisesti suhtautuva lapsi lukee enemmän, mikä vahvistaa hänen lukutaitoaan. Hyvä lukutaito taas lisää onnistumisen kokemuksia ja myönteistä suhtautumista lukemiseen.

Mitä mieltä tamperelaiset ovat lukemisesta harrastuksena? Kuuntele gallup täältä.