Tampereen yliopiston mediatutkija Kaarina Nikunen tutkii pakolaisuuden esittämistä mediassa.

Syyrian konflikti on kehystetty mediassa suurvaltapolitiikan kautta – pakolaisuutisointi ei tarjoa samaistumisen aineksia

Lähdön syyt, ihmisten historia ja arjen elämä jäävät uutisoinnissa usein etäisiksi. Elokuvat ja uuden median muodot voivat kuitenkin tarjota välineitä samaistumiselle ja antaa äänen pakolaisille.

Viestinnän ja median tutkijan Kaarina Nikusen mukaan hallinnan ja viranomaisten näkökulma korostuu pakolaisuutisoinnissa. Myös kuvissa pakolaiset esitetään usein massana tai nuolien ja lukujen kautta.

– Ihmisyys ja historia jäävät näkymättömiin sekä lähdön syyt epäselviksi. Myös arkinen ja yhdistävä kuvasto puuttuu, jolloin pakolaisuus tulee näkyviin poikkeustilana ja kriisinä.

Nikunen on seurannut uutisointia käynnissä olevasta Turkin ja Syyrian välisestä konfliktista. Uutisointi on hänen mukaansa keskittynyt suurvaltapolitiikkaan, vaikka esiin on noussut yksilöidenkin kokemuksia.

– Kriisi koskettaa myös Suomessa, sillä täällä asuu kurdivähemmistö, joilla on kytköksiä Syyriaan. Tätä arkea voisi tuoda paremmin esiin.

Nikusen mukaan pakolaisuutisoinnin kehittämiseksi toimituksissa olisi hyvä ylläpitää aiheen asiantuntijuutta ja muistaa kriittisyys viranomaisia kohtaan. Hän nostaa esiin myös muunlaiset muodot, joilla pakolaisuutta voidaan käsitellä, kuten elokuvat ja dokumentit.

– Esimerkiksi Helsingissä järjestetään 31.10.2019 alkaen pakolaisuuteen keskittyvä elokuvafestivaali, jossa kerrotaan myös syyrialaispakolaisten tarina. Tämä on yksi tapa perehtyä aiheeseen.