Korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäyttö on noussut jälleen otsikoihin Helsingin Sanomien uutisoitua viime viikon torstaina Tampereen yliopiston lääkäriopiskelijoiden alkoholipainotteisesta juhlimisesta. Jutussa opintonsa aloittanut uusi lääketieteen opiskelija ilmaisi huolensa alkoholin roolista ainejärjestönsä bileissä.
Uutinen herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa ja erityisesti mobiiliviestintäsovellus Jodelissa keskustelu kävi vauhdikkaana. Närää herätti esimerkiksi uutisen vaikutukset ainejärjestön vanhalle juhlimisperinteelle. Opiskelijoiden vähentyneestä alkoholinkulutuksesta huolimatta Helsingin Sanomien uutisen herättämä keskustelu ja reaktiot kertovat siitä, että alkoholilla on edelleen vahvat perinteet opiskelijakulttuurissa.
Keskustelu myös osoittaa sen, että kukaan ei pidä saarnaamisesta tai holhoamisesta. Tärkeää keskustelua korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäytöstä olisi kuitenkin käytävä, sillä alkoholiongelmat ja alkoholin haittavaikutukset koskettavat myös opiskelijoita.
Opiskelijan aivot eivät selviä alkoholista vammoitta
Vuoden 2017 suomalaistutkimuksessa selvisi, että runsas alkoholinkäyttö nuorena voi muuttaa aivojen toimintaa, erityisesti miehillä. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimukseen osallistui 16 naista ja 11 miestä, jotka olivat käyttäneet alkoholia runsaasti kymmenen vuoden ajan. Heitä verrattiin miehiin ja naisiin, jotka olivat käyttäneet alkoholia vähän tai eivät lainkaan.
Tutkittavat olivat mittausten aikaan 23–28-vuotiaita.
Tutkimuksessa havaittiin, että runsaasti alkoholia käyttäneillä aivokuoren sähköinen vaste oli voimakkaampi. Tämä viittaa pitkäkestoisiin muutoksiin aivojen reaktioherkkyydessä. Erityisesti miehillä pitkäaikainen alkoholinkäyttö näytti muuttavan aivojen sähköistä ja kemiallista toimintaa.
Tutkija Outi Kaarre korostaa, että nuoruusiän pitkäaikainen alkoholinkäyttö näkyi muutoksina aivojen toiminnassa, vaikka kukaan tutkittavista ei ollut päihdehäiriöinen. Kaarren mukaan nuorten alkoholinkäyttöön olisi kenties syytä puuttua tarkemmin ja selvittää lisää, kuinka alkoholin erilaiset vaikutukset ilmenevät miehissä ja naisissa. Tulokset voisivat olla merkittäviä esimerkiksi alkoholismin lääkehoidossa.
Suomalaistutkimuksen tulokset ovat merkittäviä jo sillä mittapuulla, että moni opiskelija ei välttämättä tule ajatelleeksi joka viikkoisten ryyppäjäisten vaikutuksia omaan pääkoppaan. Vaikutukset voivat olla suurempia ja pitkäkestoisempia kuin on aikaisemmin ajateltu.
Alkoholiongelmat voivat olla kytköksissä mielenterveyteen
Korkeakouluopiskelijoiden vähentynyt alkoholinkulutus ei myöskään poista sitä faktaa, että osa opiskelijoista kärsii alkoholiongelmista.
Mielenterveys- ja päihdepalveluja tarjoavan Treili Oy:n toimitusjohtaja Leena Lehtonen kertoo, että opiskelija voi alkaa hoitaa alkoholilla esimerkiksi mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta ja masennusta. Alkoholin ollessa vahvasti osana opiskelijakulttuuria omaa ongelmaa voi olla vaikea tuoda esiin.
Vuoden 2018 kanadalaistutkimuksessa löydettiin yhteys opiskelijoiden alkoholinkäytön ja mielenterveysongelmien välillä. Tutkimuksen mukaan alkoholilla voidaan alkaa itse lääkitä mielenterveysongelmia, mutta alkoholi voi myös itsessään olla aiheuttamassa esimerkiksi ahdistuksen kehittymistä.
Julkista keskustelua korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäytöstä tulisi käydä, jotta mahdolliset alkoholiongelmat eivät jäisi pimentoon ja hoitamatta. Kukaan tuskin haluaa valmistua korkeakoulusta alkoholiriippuvuuden ja vaurioituneiden aivojen kanssa.