Päivi Heikkilä-Halttunen painottaa kodin merkitystä lapsen lukemaan oppimisessa.

Lukutaidon merkityksestä ei puhuta turhaan – asiantuntijan mukaan lukutaito voi tulevaisuudessa polarisoida yhteiskuntaa

Lukutaito ei jakaudu tasaisesti. Lastenkirjallisuuden asiantuntija Päivi Heikkilä-Halttusen mukaan haasteena on saada sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajat ymmärtämään lukemisen ja kielen mahdollisuudet.

Lukutaitoa tarvitaan vielä tulevaisuudessakin. Lasten lukutaito kuitenkin heikkenee. Mitä konkreettisia vaikutuksia sillä on?

Lastenkirjallisuutta pitkään tutkineen dosentti Päivi Heikkilä-Halttusen mukaan ilman kunnollista lukutaitoa on vaikea siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin:

– Suomessa on vasta viime vuosina ymmärretty, että huono lukutaito ja sanavarasto lisäävät suoraan lapsen riskiä syrjäytyä.

Heikkilä-Halttunen painottaa, että maahanmuuttajille olisi tärkeää opettaa perusteellisesti suomalaisen lukevan yhteiskunnan käytännöt. Vanhempien asenteita tulisi muuttaa niin, että he tukisivat lapsen sopeutumista yhteiskuntaan.

Lukukampanjat eivät paranna lukutaitoa taikaiskusta. Asiantuntijan mukaan tärkeämpää ovat kotona opitut tavat:

– Asiaa ei pitäisi lanseerata velvollisuutena tai pakkona, vaan korostaa, että lapsen lukeminen edistää koko perheen hyvinvointia. Monipuolinen sanavarasto, mielikuvituksen taito ja sosiaaliset suhteet kannattelevat lasta pitkälle aikuisuuteen, sanoo Heikkilä-Halttunen.