Katri Otonkorpi-Lehtoranta kertoo, että Tampereen Suomi-Indonesian yhdistyksen tavoitteena on kulttuurien välisen yhteistyön edistäminen.

Kulttuuritalo Laikussa elää vähemmistökulttuuri – indonesialaiset maahanmuuttajat vaalivat yhteisöllisyyttä

Indonesialaisia tapaa Suomessa vain harvoin, mutta kulttuuria vaalitaan ja ylläpidetään pienissäkin yhteisöissä. Kulttuuritalo Laikku on heidän kohtaamispaikkansa.

Tammerkosken rannalla sijaitseva kulttuurikeskus vaikuttaa äkkiseltään hiljaiselta ja jopa tyhjältä.

Sisään astuessa ilmassa leijuu sambalin, eri ainesosista sekoitetun chilitahnan ja miedon kookoksen tuoksu. Ohi kirmaa joukko kikattavia lapsia ja huone täyttyy lämpimästä ilmapiiristä. Tampereen Suomi-Indonesia yhdistyksen järjestämässä kokoontumisessa on jälleen paljon osallistujia.
Ihmisiä on noin kolmisenkymmentä. Osa on saapunut Helsingistä asti tätä pienimuotoista kokoontumista varten. Paikalla on sekä nuoria opiskelijoita, että kokonaisia perheitä. Yksi heistä on Eva Sihombing.

Sihombing muutti noin vuosi sitten Indonesiasta Suomeen opiskelemaan tohtorintutkintoa. Hänen mukaansa Suomeen on ollut helppo asettua. Sihombing kertoo, että on kokenut itsensä tervetulleeksi niin yliopistossa, kuin sen ulkopuolellakin. Suomen viranomaiset ovat olleet ystävällisiä ja auttaneet erilaisissa muuttoon liittyneissä haasteissa.

– Jopa talvi on kaunis, jos pukee tarpeeksi päälle, Sihombing naurahtaa.

Sihombing kertoo, että erityisesti indonesialaisille yhteisöllä on suuri merkitys. Kun hän vuosi sitten muutti Suomeen, hänen perheensä ei pystynyt lähtemään mukaan, koska oleskelulupien hankkiminen oli hankalaa ja järjestelyt Indonesiassa olivat kesken. Perhe muutti Tampereelle viimein syksyllä 2018 maahanmuuttoviraston näyttäessä vihreää valoa. Yhdistys on ollut todella tärkeä Suomeen tottumisen kannalta. Tampereella indonesialaisia asuu arviolta vain 20-30 ihmistä ja yhdistystoiminta auttaa ylläpitämään ystävyyssuhteita ja oman kulttuurin elementtejä.

– Meille on tärkeää saada puhua omaa kieltämme ja sen avulla pystymme olemaan toisillemme konkreettisesti enemmän avuksi esimerkiksi virastoihin liittyvissä asioissa. Tapaamme jonkin verran myös yhdistyksen järjestämien kokousten ulkopuolella, jotta saamme tehdä yhdessä ruokaa sekä soittaa indonesialaista musiikkia ja laulaa, Sihombing kertoo.

Opiskelujen perässä Suomeen

Tilastokeskuksen mukaan kolme suurinta Aasiasta Suomeen muuttavaa kansalaisryhmää ovat kiinalaiset, thaimaalaiset ja vietnamilaiset. Suurin osa Tampereella asuvista indonesialaista on muuttanut Suomeen opiskelujen perässä. Osalla taas syynä voi olla suomalaisen puolison luokse muuttaminen. Suomessa useat koulutusohjelmat ovat maksuttomia ja myös Sihombingin perheen kohdalla se johti päätökseen tulla Tampereelle.

Tampereen Suomi-Indonesia -yhdistyksen puheenjohtaja Katri Otonkorpi-Lehtoranta komppaa kulttuurillisen yhteisöllisyyden tärkeyttä pienessäkin ihmisryhmässä. Hän arvioi karkeasti, että viimeisen viiden vuoden aikana Tampereelle olisi muuttanut vain muutamia kymmeniä indonesialaisia.

– Ajatus kuukausittaisissa tapaamisissamme on, että oppisimme toistemme kulttuureista mahdollisimman paljon. Kaikilla on myös halu ystävystyä sekä oppia toistemme kieltä, hän jatkaa.