Satu Mäkinen kokee, ettei äitiyden huonoista puolista puhuta tarpeeksi ääneen, jolloin ne tulevat monelle yllätyksenä. Kuva: Satu Mäkinen

Sosiaalinen media luo myytin täydellisestä äitihahmosta – ”Välillä pitää ihan keskittyä ajattelemaan, että kyllä minä riitän”

Sosiaalinen media on parhaimmassa tapauksessa äideille vertaistuen lähde, pahimmillaan se saa vertaamaan itseään muihin. Sarianna Salo ja Satu Mäkinen pitävät tärkeänä ihanneäidin stereotypian rikkomista.

Päivästä toiseen iloisesti hymyilevät lapset, järjestyksessä oleva koti ja kauniisti asetellut aamupalat. Tällaisena näyttäytyy monen äidin arki sosiaalisessa mediassa. Totuus voi kuitenkin olla toisenlainen.

Sosiaalisessa mediassa muiden elämä vaikuttaa usein täydelliseltä. Tämä luo helposti paineita ja odotuksia siitä, millainen on hyvä äiti. Samalla äitiydestä nauttiminen muuttuu suorittamiseksi.

Shitty is the new black -blogia kirjoittava Sarianna Salo haluaa omilla teksteillään rikkoa kuvaa sosiaalisen median täydellisestä äidistä. Blogissaan hän käsittelee omasta arjestaan nousevia aiheita, kuten keskosvanhemmuutta ja töihin paluun vaikeuksia.

Itsensä vertaamista muihin voi kuitenkin olla vaikea välttää. Salo päätti jo ennen raskautta, ettei ottaisi turhia paineita siitä, mitä muut ajattelevat. Toisin kuitenkin kävi.

– Päätös lensi romukoppaan jo heti äitiyden ensihetkinä. Välillä pitää ihan keskittyä ajattelemaan, että kyllä minä riitän. Ja samaa hoen äitiystävillenikin.

Sarianna Salo pyrkii blogissaan kirjoittamaan rehellisesti äitiyden haasteista. Kuva: Niki Strbian

Muiden äitiyttä arvostellaan helposti

Mediatutkija Mari Lehdon mukaan vanhemmuudesta on tullut elämäntapaprojekti, jolle on ominaista mahdollisimman hyvän äitiyden tavoittelu.  Nykyvanhemmuudessa korostuu asiantuntijoihin nojaava ja lapsilähtöinen kasvatus, joiden ihanteita tuodaan esille sekä perinteisessä mediassa että äitien omissa sosiaalisen median keskusteluissa.

Kahden pienen lapsen äiti Satu Mäkinen ei pelkää jakaa ajatuksiaan äitiyden haasteista ja huonoista päivistä. Hän kokee sen tärkeäksi, sillä sosiaalisen median välittämä kuva täydellisestä elämästä saa helposti vertaamaan itseään muihin epäterveellisellä tavalla.

– Jos toisten arki näyttäytyy pelkkinä hyvinä hetkinä, voi tuntua, etteivät muut koe lainkaan vastoinkäymisiä.

Mari Lehdon mukaan nettikeskusteluiden lukeminen ja niihin osallistuminen voi herättää hyvinkin ristiriitaisia tunteita. Arkipäiväisistä valinnoista kuten imetyksen kestosta voi tulla mittari, jonka avulla hyvää äitiyttä arvioidaan.

Myös Satu Mäkinen kokee, että vanhempia arvostellaan helposti internetissä. Tällöin tulee mietittyä tarkemmin, mitä haluaa jakaa internetissä.

– Vanhemmuus ja äitiys tuntuu olevan jatkuvan arvostelun leikkikenttä. Ihmiset kokevat asiat niin eri tavoin, jolloin sama asia voi olla toiselle hyvä ja toiselle huono kokemus.

Kyseenalaistaminen voi auttaa muita

Vaikka sosiaalinen media tuottaa paineita äideille, se myös mahdollistaa ihanneäitiyden kyseenalaistamisen. Mäkinen kokee rehellisyyden sosiaalisessa mediassa olevan itselleen luontevaa.

– Jollain tapaa asioiden purkaminen muiden korville on todella terapeuttista. Olisi itsensä jalkaan ampumista yrittää näyttää täydelliseltä, koska kukaan meistä ei ole täydellinen.

Mäkisen mielestä olisikin tärkeää uskaltaa kertoa myös äitinä olemisen huonoista päivistä, sillä niitä on kaikilla.

– Vertaistuki antaa lohtua, kun itsellä on huonompi ajanjakso menossa. Minulle raskaus, synnytys ja vauva-aika olivat todella vaikuttavaa aikaa, mutta tuntuu, että jäin usein omien ajatusten ja tunteiden kanssa yksin.