Tampereen asbesti- ja kuitulaboratorion erikoistutkija Sanna Eljaala tutkii asbestinäytteitä.

Asbestialan onnenonkijat haittaavat myös rehellisiä toimijoita – ”Säätely on liian löyhää”

Suomalaisten asbestiyrityksien joukkoon on pesiytynyt monia epäpäteviä toimijoita. Asbestinäytteitä analysoiva Tampereen asbesti- ja kuitulaboratorio pyrkii erottautumaan joukosta.

FAKTA

Asbesti on hengenvaarallista

  • Asbesti on kuitumineraalien yhteisnimistys, joita käytettiin rakentamisessa 1920–1990-luvuilla.
  • Lyhytaikainenkin altistuminen asbestikuiduille voi johtaa vakavaan sairastumiseen.
  • Esimerkiksi remontin yhteydessä asbestipitoisesta materiaalista voi vapautua asbestikuituja ilmaan.
  • Suomessa kuolee vuosittain noin 100 ihmistä asbestiperäisiin sairauksiin.

Tampereen asbesti- ja kuitulaboratorio hohtaa puhtaan valkoisena kuin sairaalan leikkaussali. Huipputeknologiaa edustavat mikroskoopit piirtävät näytöille suurennuksia asbestikuiduista.

Asbestilaboratorioiden maine koki kovan kolauksen tämän vuoden alussa. Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT lähetti testinäytteitä eri laboratorioihin ja tulokset olivat ristiriitaisia.

– Totta kai se vei julkisuuskuvaa alaspäin. Olin juuri pitämässä Pirkanmaan kiinteistöillassa esitelmää ja joku viittasi vain ilmoittaakseen, että ei luota meidän analyyseihimme, kertoo Tampereen asbesti- ja kuitulaboratorion laatupäällikkö Heli Knuutila.

Knuutilan mukaan hyvistä aikeista huolimatta MOT:n tiedot saattoivat olla liian hataralla pohjalla. Hän epäilee, olivatko laboratorioiden testaamiseen käytettävät näytteet sellaisia, että niistä pystyi saamaan yhtenäisiä tuloksia.

Ohjelma leimasi myös laboratoriot, jotka noudattavat alan hyviä käytäntöjä.

Tampereen asbesti- ja kuitulaboratorio on yksi niistä yhdestätoista suomalaisesta asbestilaboratoriosta, joilta löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston yksikön FINASin myöntämä akkreditointipäätös. Tämä on alan ainoa pätevä laatukriteeri.

Heli Knuutila esittelee hengenvaarallista asbestikuitua sisältävää näytettä.

Laboratoriot ja kartoitusyritykset yhteistyössä

Tampereen asbesti- ja kuitulaboratoriossa käy ovi tiuhaan. Oransseihin haalareihin pukeutuneet rakennusmiehet tuovat materiaalianäytteitä analysoitavaksi laboratorioon.

Kun ennen vuonna 1994 valmistetussa talossa puretaan rakenteita, lain mukaan sille pitää tehdä haitta-aineisiin erikoistuneen ammattilaisen tekemä asbestikartoitus. Kartoitusyritykset keräävät  asbestinäytteet ja toimittavat ne laboratorioihin analysoitavaksi.

– Tänä aamuna tuli näyte työmaalta, jossa sähköpäätekeskuksen takaa oli löydetty vaaleaa eristettä. Työmaalla täytyi pysäyttää työt ja tarkistaa, onko eristeessä asbestia, kertoo Knuutila.

Jos asbestia löytyy, työssä tarvitaan asbestilta suojaavia erityisvarusteita.

Asbestinäytteen ottaminen ja tutkiminen vaatii äärimmäistä tarkkuutta. Asbesti on eniten työperäisiä kuolemia tuottava yksittäinen tekijä, joten väärillä tulkinnoilla saattaa olla kohtalokkaita seurauksia.

– Ilman oikeaa tietoa asbestista ei voi varautua vaaroihin mitenkään. Käytännössä kaikki työntekijät, asukkaat ja muut lähellä liikkuvat saattavat altistua asbestille, kertoo Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan puheenjohtaja Kai Salmi.

Oikeaoppiseen asbestinäytteen analysoimiseen kuuluu useita eri vaiheita.
Näytöllä näkyy moninkertainen suurennus maalinäytteestä. Tällä kertaa näytteestä ei löytynyt asbestia.

Asbestiala tarvitsee lisää säätelyä

Knuutila ja Salmi ovat molemmat huolissaan alalla toimivista epärehellisistä yrityksistä.

– Suomessa tullaan muihin maihin verrattuna perässä asbestilainsäädännön osalta. Säätely on liian löyhää, toteaa Knuutila.

Salmi huomauttaa, että periaatteessa kuka tahansa voi nykyisen lainsäädännön puitteissa perustaa asbestilaboratorion tai kartoitusyrityksen. Laboratorion perustaminen ei vaadi edes mikroskooppia.

– Eräässä tuoreessa tapauksessa yritys oli raportin mukaan ottanut näytteen materiaalista. Kun selvisi, että tulos oli väärä, yritys oli ilmoittanut vain päätelleensä asian.

Knuutilan mukaan erityisesti yksityishenkilöt eivät ole aina tietoisia lainsäädännöstä eivätkä asbestin vaaroista.

– Vieläkin kuulee ihmisiltä, että miksi asbestista pitäisi huolestua, kun sitä on käytetty jo vuosikymmenien ajan, huokaisee Knuutila.