NoU:n Elina Raesola (oik.) kuuluu SM-sarjan tehokkaimpiin pelaajiin. Yhdeksän ottelun jälkeen hän on sarjan pistepörssin kolmannella sijalla yhteensä 44 tehopisteellä.

Ringette pitää yhä pintansa harrastajien keskuudessa – Huipulla Nokia tavoittelee kolmatta Suomen mestaruutta

Perinteinen jäälaji käy harrastajista kovaa kamppailua suosiotaan yhä kasvattavan jääkiekon kanssa. Ringettepiireissä uskotaan lajilla olevan oma vankkumaton paikkansa myös tulevaisuudessa.

Nokian Urheilijat on kuulunut Suomen parhaisiin ringetteseuroihin jo pitkään. Ringeten lisäksi hiihtoon, voimisteluun sekä yleisurheiluun keskittyvä seura on voittanut ringeten Suomen mestaruuden kahdesti, vuosina 2015 ja 2016.

Parhaillaan käynnissä olevan kauden NoU:n edustusjoukkue on aloittanut jälleen erinomaisesti. Yhdeksän ensimmäistä ottelua ovat kaikki päättyneet nokialaisten juhliin, ja 18 pistettä oikeuttaa sarjan kärkipaikkaan. Odotukset ja vaatimukset ovat joukkueen keskuudessakin kovat.

– Tavoitetta ei nyt ole mihinkään kiveen hakattu, mutta kyllä sen tällä materiaalilla pitää olla mestaruus, kertoo Nokian avainpelaajiin kuuluva Elina Raesola.

MM-kisat tärkeä näyteikkuna lajille

Kansallisessa sarjassa etäisyydet ovat pitkiä ja kustannukset sen myötä isoja. Amatööripohjalla tavoitteellinen urheileminen on kova urakka myös pelaajille.

– Kun pelaamisen lomassa pitää hoitaa opiskelut ja työnteot, niin monella on aika raskas taakka. Kun emme saa tästä rahaa, ovat treenimäärät siihen nähden isoja, Raesola myöntää.

Ylipäätään koko SM-sarjan tulevaisuus ei välttämättä ole kaikista vakaimmalla pohjalla. Ringetteväki ei silti pelkää lajin kokevan samaa kohtaloa kuin samaan lajiliittoon kuuluva kaukalopallo, jossa ei joukkuepulan vuoksi ole pelattu kahteen vuoteen lainkaan SM-sarjaa. Ringeten SM-sarjaan osallistuu tällä kaudella kahdeksan joukkuetta.

– Itse olen pelannut 28 vuotta, jonka aikana uusia seuroja on perustettu aika reilusti. Toki vapaaehtoistyötä tarvitaan enemmän, että ringette säilyy, mutta näkisin lajilla olevan ihan hyvä potku, Raesola kertoo.

Lajin maailmanmestaruus on ratkottu käytännössä aina Suomen ja Kanadan välillä. Viimeiset kuusi MM-turnausta ovat päättyneet sinivalkoisiin juhliin. Harrastajamäärien kannalta arvoturnauksen merkitys on selkeä.

– Hyvä MM-kisamenestys siivittää uusia junioreita lajin pariin. Meidän laji näkyy mediassa aika vähän, niin MM-kisojen kautta saadaan näkyvyyttä enemmän.