Kun tamperelaisen Sannan lapsi oli noin vuoden ikäinen, neuvolan rutiinikäynnillä olisi laitettu vesirokkorokote. Hän ei kuitenkaan kokenut rokotetta tarpeelliseksi, ja se jäi ottamatta. Kieltäytymiseen suhtauduttiin neuvolassa nuivasti, mikä aiheutti vastareaktion.

– Ei ketään voi alkaa ohjailemaan. Minun sukupolveani ei rokotettu vesirokkoa vastaan, miksi siis nyt pitäisi?

Myös Sannan, 28, tuttavista löytyy rokotteita epäileviä. Nyt Sannakaan ei antaisi 2-vuotiaalle lapselleen enää mitään rokotteita.

– Osa rokotteista oli keretty jo antaa, ennen kuin aloin miettimään asiaa. Nykyisen tietämykseni valossa jättäisin tuhkarokkorokotteenkin antamatta. Haluamme välttää ylimääräisiä aineita.

Sanna uskoo, että lapsen sairastettua perussairaudet keho vahvistuu myös vahvempia sairauksia vastaan. Hänestä tuntuu väärältä, ettei niitä pääse sairastamaan.

Laumasuojan lasku lisää leviämisriskiä

Tampereen seudulla on alueita, joilla jäädään suositellun 95 prosentin rokotuskattavuuden alapuolelle MPR-rokotteen osalta. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastosta. MPR-rokote suojaa tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan.

Tuhkarokon osalta laumasuoja vaarantuu ensimmäisenä, jos rokotuskattavuus laskee.

Sirpa Räsänen

Tampereen kaupungin epidemiologi ja tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen sanoo lukujen olevan huolestuttavia. Hänen mukaansa kattavuus ei Tampereellakaan jakaudu tasaisesti. On alueita, joilla tuhkarokko voi mahdollisesti päästä leviämään, jos jollain on tartunta.

– Rokotuskattavuudella ei ole varaa laskea tästä. Tuhkarokon osalta laumasuoja vaarantuu ensimmäisenä, jos rokotuskattavuus laskee.

Laumasuojalla tarkoitetaan sitä, että rokotukset suojaavat epäsuorasti myös niitä, joita ei ole voitu syystä tai toisesta rokottaa. Jotta laumasuoja toimisi, pitäisi rokotuskattavuuden olla yli 95 prosenttia.

Jos kattavuus laskee entisestään, on Räsäsen mukaan vaarana, että yhä useampi sairastuu, saa tautien vakavampia muotoja ja niihin liittyvät kuolemantapaukset lisääntyvät.

– Nykyistä suuremmassa riskissä olisivat ne, jotka eivät esimerkiksi oman sairautensa tai nuoren ikänsä vuoksi voi rokotetta saada.

Rokotekriittisyys perustuu epäröintiin

Räsänen uskoo, että osasyy Tampereen alueen alhaisiin MPR-rokotustilastoihin on lisääntynyt rokotekriittisyys tai muu epäröinti. Hän toivookin ihmisten luottavan siihen, että rokotusohjelman mukaiset rokotukset ovat lapselle aina turvallisempi vaihtoehto kuin rokottamatta jättäminen.

– Rokotekriittisyys perustuu valtaosalla vanhemmista epäröintiin ristiriitaisten tietojen valossa. Kaikki toivovat lapselleen hyvää, mutta kaikki tarjolla oleva tieto ei ole luotettavaa. Sille rokotekriittisyyden tasolle, jossa uskotaan salaliittoihin ja rokotteiden haittojen salailuun, ja jossa lietsotaan rokotevastaisuutta epäröiviin perheisiin, ei ole mitään perusteita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että rokotekriittisyys vaihtelee aalloittain.

–  Jos vaikka tulee tietoon, että joku on kuollut hinkuyskään, rokotekriittisyys vähenee. Kun tapauksen muistot hälvenevät, kriittisyys taas kasvaa, Nohynek kertoo.

Etenkin Pandemrix-sikaifluenssarokote vaikutti ihmisten suhtautumiseen influenssarokotteisiin. Epäilijät sanovat, etteivät voi olla varmoja rokotteen turvallisuudesta.

Myös rokotekriittinen Sanna pelästyi sikainfluenssarokotteen aiheuttamia narkolepsiatapauksia. Hänelle olisi tärkeää, että tietoa rokotteista olisi enemmän ja helposti saatavilla. Hän kokee, ettei asioista kerrota, jos ei osaa itse kysyä. Se ei herätä luottamusta.

– Toivon, että terveyskeskuksissa olisi mahdollisuus keskustella. Koen, että vastaanotto on tylyä, ja on vain yksi linja, jota kuuluu mennä, Sanna kertoo.

Rokotekriittisyys ei ole uusi ilmiö

Nohynekin mukaan rokotekriittisyys ei ole uusi asia.

– Suomessa on ollut rokotekriittisyyttä jo 1800-luvulta lähtien. Silloin työväenluokka piti rokotuksia maanomistajien juonena heitä vastaan.

Nohynekin mukaan motivoiva haastattelu on paras tapa saada rokotekriittinen muuttamaan mielipidettään.  Haastattelussa voidaan selvittää, mistä rokote-epäröijän kriittisyys johtuu. Kampanjointi ja tiedon kaataminen ihmisten niskaan eivät ole tehokkaimpia keinoja.

Kaikkia rokotevastaisia ei voi käännyttää faktatiedolla, sillä syyt kieltäytymiseen saattavat olla maailmankatsomuksellisia. Nohynekin mukaan rokotusvastaisia on väestöstä noin yksi prosentti.

– Energiaa ei kannata tuhlata yhden prosentin kanssa väittelemiseen.

Hänen mukaansa kannattaa keskittyä niihin ihmisiin, jotka ovat epävarmoja rokotuksista. Tärkeintä on ottaa selvää ihmisten suurimmista peloista rokotusten suhteen ja pyrkiä vastaamaan heidän mieltään askarruttaviin kysymyksiin.

Sannan nimi on muutettu.

Mitä muita syitä alhaisen rokotuskattavuuden taustalla on? Lue juttu tästä.