Monilla pääsiäisen perinteillä on kristillinen tausta. Esimerkiksi kananmunat ovat kristillisiä symboleja ja viittaavat pääsiäisen tapahtumiin.

Juhlapyhien merkitys on muuttunut – ”Ennen oli itsestään selvää, että mennään kirkkoon”

Nykyään esimerkiksi pääsiäiselle, kristillisen kirkkovuoden keskeisimmälle juhlalle annetaan omia merkityksiä.

Suomalaisessa kulttuurissa monet juhlapyhiin kuuluvista perinteistä ovat kristillisiä. Viime vuosikymmenten ja vuosien aikana juhlapyhien merkitys on kuitenkin muuttunut.

– Aikaisemmin juhlapyhinä kuului mennä kirkkoon ja muistaa juuri sitä tapahtumaa, jonka muistoksi juhlaa vietetään, historian professori Pirjo Markkola kertoo.

Nykyään jokainen viettää juhlapyhiä haluamallaan tavalla ja on vapaampi antamaan niille omia merkityksiä. Kirkkovuoden keskeisin juhla pääsiäinen voi tarkoittaa esimerkiksi pitkää vapaata viikonloppua, jolloin saatetaan esimerkiksi mennä käymään kesämökillä. Toisaalta myöskään työnteko ei ole kiellettyä kuten aikaisemmin, jolloin juhlapyhinä tehtiin vain välttämättömimmät työt.

Uudet merkitykset ovat heikentäneet arjen ja suorittamisesta vapaan pyhän välistä eroa. Tampereen yliopiston yliopistopastori Risto Korhonen arvelee, että tähän vaikuttaa  työ- ja talouselämän muutos.

– Työelämä, liike-elämä ja kaupan maailma vaikuttavat vahvasti suomalaiseen elämänmenoon. Se vaikuttaa juhlapyhien äärellä esimerkiksi tahdin hiljentämiseen ja sen miettimiseen, käykö juhlapyhinä kaupassa, hän toteaa.

Kristillisyyttä halutun verran

Koska uskonto ei enää määrittele yksiselitteisesti sitä, miten juhlapyhiä vietetään, kristillisestä sanomasta on mahdollista poimia juuri itselle sopivia asioita.  Kirkossa käyminen voi olla osa juhlaperinnettä, vaikka uskonto ei muuten olisikaan keskeinen osa elämää.

Korhosen mukaan yllättävän suosittuja ovat esimerkiksi pääsiäistä edeltävän hiljaisen viikon musiikkitapahtumat ja hartaushetket. Myös kiirastorstain ja pääsiäisyön jumalanpalvelukset keräävät ihmisiä kirkkoihin.

Kristillisyys säilyy kulttuurissa myös tiedostamatta, sillä monet edelleen keskeisesti juhlintaan liittyvät elementit kumpuavat uskonnosta. Markkola antaa esimerkiksi kananmunat, joiden ajatellaan helposti olevan vain hauska pääsiäiseen kuuluva juttu. Todellisuudesssa munat ovat vahvasti kristillisiä symboleja ja viittaavat pääsiäisen tapahtumiin.

Markkonen toteaa, että vaikka juhlapyhien viettämisen tavat ovat muuttuneet ja moninaistuneet, ei muutosta ole silti tarpeen ylikorostaa. Historiankirjoitukset osoittavat, että silloinkaan, kun kirkko määritteli juhlapyhien viettämisen tavat, kaikki eivät viettäneet kristillistä pääsiäistä.