Kevätiltaisin voi olla vaikea nukahtaa, kun keho ei suostu uskomaan, että on yö.

Kevään valo sotkee uniongelmaisen elämän – aivolisäke ei anna nukkumiskäskyä

Kevään valo ja kellojen siirtäminen kesäaikaan saattavat laukaista huonon nukkumisen kierteen. Lääkäri Miia Jansson neuvoo, miten nukkuminen keväällä helpottuu.

Kevään lisääntyvä valo tekee uniongelmaisen elämästä tuskaa. Illalla on vaikea nukahtaa, kun keho ei suostu uskomaan, että on yö. Tästä kehkeytyy helposti väsymyskierre, jos aamulla on kuitenkin noustava aikaisin töihin.

Syyn nukkumisongelmaan voi jäljittää aivolisäkkeeseen.  Aivolisäkkeen tehtävänä on erittää pimeän tullen melatoniinia, joka antaa aivoille viestin, että on aika käydä nukkumaan. Kun ilta ei pimenekään, eivätkä aivot saa tarpeellista viestiä, vireystila ei laske eikä herkkäuninen saa unta.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Miia Jansson on perehtynyt unihäiriöiden kokonaisvaltaiseen hoitoon. Hän korostaa, että hyvän unen perustana on kaikkina vuodenaikoina unenhuolto.

Janssonin mukaan keskeinen ongelmamme on, että emme arvosta unta tarpeeksi.

– Nukkumiselle pitäisi antaa riittävästi aikaa, ja ilta ennen nukkumaanmenoa pitäisi rauhoittaa: lopettaa työnteko ja muut aivoja aktivoivat askareet ajoissa, ja sulkea ne tietokoneet, tabletit ja puhelimet. Myös säännöllinen liikunta helpottaa saamaan iltaisin unen päästä kiinni, Jansson listaa.

Nukahtamiseen pitäisi itse asiassa valmistautua koko päivän ajan: huolehtia hyvästä vireystilasta muun muassa syömällä säännöllisesti. Kunnon ateria illalla edesauttaa unen saamista, mutta juuri ennen nukkumaanmenoa ei kannata ahmia.

Vanhanaikaiset yömyssyt voi unohtaa täysin, sillä alkoholi tärvelee unen laadun.

Varaudu kesäaikaan etukäteen

Unenhuollon kulmakivi on Janssonin mukaan säännöllisyys. Nukkumaan mennään joka ilta samaan aikaan, ja joka aamu herätään suunnilleen samaan aikaan. Tämän rytmin kanssa herkkäuninen saa taiteilla, kun kellot siirretään maaliskuun lopussa kesäaikaan.

Jansson kehottaa pitämään nukkumisrytmistä sitkeästi kiinni myös kellojensiirtoviikonloppuna, vaikka aamulla tekisi mieli nukkua pitkään, kun yöstä on leikattu yksi tunti pois.

Pitkät aamu-unet hankaloittavat nukahtamista seuraavana iltana, minkä jälkeen työpäivä menee nuokkuessa ja kotiin tultua tekee mieli ottaa pitkät päiväunet. Ja sitten ei uni taaskaan illalla tule.

Jotta kesäaikaan siirtyminen ei laukaisisi huonon nukkumisen kierrettä, kellojen siirtämiseen voi Janssonin mukaan varautua jo etukäteen. Nukkumanmenoa ja heräämistä voi hivuttaa hieman aikaisemmaksi vaikkapa vartti kerrallaan jo edeltävän viikon aikana.

Vertaistuki auttaa

Pirkanmaan uniyhdistyksen puheenjohtaja Matti Mustajärvi on sitä mieltä, että kellojen siirtäminen kesäaikaan ja takaisin pitäisi lopettaa kokonaan. Uniyhdistys järjestää kerran kuussa vertaistuki-iltoja, ja maaliskuusta eteenpäin illoissa puhutaan paljon juuri kellojen siirtelystä – ja siitä valosta.

–Valoa on tietenkin kesällä vaikea kokonaan poistaa, mutta makuuhuoneen pimennysverhot auttavat. Myös ulkona liikkumisesta ja oleilusta päiväsaikaan on apua. Omalla kohdallani olen lisäksi huomannut, että päivän työt ja huolet täytyy saada lokeroitua pois päästä, ennen kuin voin nukahtaa, Mustajärvi kertoo.

Uniyhdistyksen vertaistuki-iltoihin voi osallistua kuka tahansa, jolla on nukkumiseen liittyviä huolia. Tapaamisiin saa tulla anonyyminä, ja uniyhdistyksen aktiivijäsenet neuvovat tarvittaessa, mistä ongelmiin voi hakea asiantuntija-apua.

– Vertaistuki ei korvaa asiantuntija-apua, eikä päinvastoin, vaan nämä tukevat toisiaan, Mustajärvi tiivistää.