Miksi yliopistoyhteisön ääni sivuutettiin?

Miksi Tampere3-johto sai määritellä sovun? -”Ei tässä mikään salaliittoteoria ole kyseessä”

Tampere3-jättiyliopiston vallanjako on noussut valtakunnalliseksi uutisaiheeksi. Johtosääntöluonnoksesta julkaistiin pitkä analyysi Helsingin Sanomissa, joka uutisoi myös opiskelijoiden ja henkilökunnan ulosmarssista viime viikon torstaina.

Korkeakoulusäätiön siirtymäkauden hallituksen kokouksen jälkeen Helsingin Sanomat otsikoi uutisessaan,että sopu olisi syntynyt. Juttuun oli haastateltu vain T3-uudistuksen johtajaa Anna-Kaisa Ikosta. Tekstistä ei myöskään käynyt ilmi, että muita osapuolia olisi yritetty tavoitella.

Miksi uutisoitte sovusta, kun kaikki sopimuksen osapuolet eivät olleet tyytyväisiä sopimukseen Helsingin Sanomien toimittaja Heli Saavalainen?
– Ei tässä mikään salaliittoteoria ole kyseessä. Jutun tekemisessä tuli kiire, enkä saanut ketään toista osapuolta kiinni nopealla aikataululla. Tämä on ihan normaalia ilta uutisointia.

Onko sopu oikea sana kuvaamaan neuvottelupäätöksiä?
– Otsikkoon sana tuli vasta editointivaiheessa. Se on myös tulkintakysymys. Kompromissi olisi ehkä ollut parempi ilmaus.

Miksi juttuun ei haastateltu toisia osapuolia?
– Jatkojuttu vastapuolen näkemyksineen tehtiin sen jälkeen, kun lauantaina tavoiteltu pääluottamushenkilö soitti minulle takaisin. Digijuttuun on myös linkitetty aikaisemmin julkaistuja ja aiheeseen liittyviä juttuja.