Hämeenkyrössä virtaava Turkimusoja on yksi Pirkanmaan kolmesta joesta, jossa raakut vielä elävät.

Kuudes sukupuuttoaalto on jo täällä – Suomessa jokihelmisimpukat ovat vaarassa

Pirkanmaalla on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on jokihelmisimpukoiden eli raakkujen elinympäristöjen turvaaminen. Pahin uhka raakuille on ihminen.

Kolmen helmen joet -hankkeen hankekoordinaattori Ulla Helimo seisoo Turkimusojan varrella. Turkimusoja on yksi Pirkanmaan kolmesta joesta, joissa jokihelmisimpukkaa eli raakkua vielä elää.

– Lapin joissa raakkua on jäljellä vielä miljoonia yksilöitä, mutta etelän jokien kohdalla puhutaan enää tuhansista, Helimo sanoo.

Raakku ei ole niin sympaattinen kuin saimaannorppa, mutta yhtä kovasti suojelun tarpeessa.

– Raakku on tärkeä biodiversiteetin kannalta, sillä se puhdistaa jokia, Helimo kertoo.

Hämeenkyrön kunta sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungit ovat yhdessä toteuttaneet Kolmen helmen joet -hankkeen, jonka aikana selvitettiin raakkua uhkaavat tekijät. Helimon mukaan ihminen on täysin vastuussa raakun sukupuuttouhasta.

Ihmisen osuus onkin merkittävä tämänhetkisessä sukupuuttoaallossa eli siinä, että lajeja katoaa suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Tällä hetkellä eletään kuudennen sukupuuttoaallon aikaa.

Ihmisen ja luonnon suhteesta keskustellaan Tampereen pääkirjasto Metson lavalla keskiviikkona 22.11. klo 18.00 alkaen. Paikalla ovat puhumassa kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen sekä ympäristöjärjestöjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Leo Stranius.  Tapahtumaan on vapaa pääsy. MetsoTalk on Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijoiden sekä Tampereen kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämä keskustelutilaisuus.