Tummanvihreät havupuut ja kirkkaansiniset järvimaisemat ovat kautta aikojen olleet Suomen valttikortteja turismissa. Kuva: Joonas Linkolan Instagram

Kansallispuistot vetävät nuoria puoleensa – kallioille kiivetään hyvien kuvien toivossa

Kansallispuistot elävät kulta-aikaa. Etenkin nuoret ovat innostuneet retkeilystä ja vaihtaneet tennarit vaelluskenkiin.

Sisällöntuottaja ja opiskelija Joonas Linkolan, 26, kuvissa hehkuu suomalainen väriskaala ruskan loistosta revontulien sävyttämään taivaaseen.  Linkolalla on Instagramissa lähes 70 000 seuraajaa.

Instagramin luontokuvaustilit ovat nykyään suosittuja, ja kuvat ovat nousseet tekstiä tärkeämmiksi. Suomea mainostetaan kuvien avulla sosiaalisessa mediassa. Linkolan mukaan Suomea matkailumaana markkinoidaan kokemus kokemukselta ja turisteja houkutellaan kuvin ja tarinoin.

– Ulkomailla on yhä enemmän kiinnostuttu suomalaisesta luonnosta, vaikka meillä ei ole vuoria eikä vuonoja, Linkola toteaa.

Matkaoppaita julkaiseva Lonely Planet listasi Suomen maailman kolmanneksi parhaaksi matkailukohteeksi tänä vuonna. Linkolan mielestä kuvat ja visuaalisuus ovat suurin syy Suomen kiinnostavuuteen. Sosiaalisen median avulla pystytään saavuttamaan laajoja yleisöjä nopeasti. Kilpailu matkailijoista on kansainvälistä.

– Meitä vastaan kilpailee joka ikinen maa. Loppupeleissä kilpaillaan siitä, kuinka moneksi sekunniksi vastaanottajan katse kiinnittyy kuviin, Linkola sanoo.

Vertaisarvioinnilla ja suosittelulla on suuri merkitys. Instagramin myötä monet ovat innostuneet luonnon kuvaamisesta. Nykyään ei tarvitse omistaa järjestelmäkameraa saadakseen upeita kuvia. Pakkasella väristään ulkona revontulien toivossa, ja sen jälkeen otos julkaistaan sosiaalisessa mediassa. Pian muutkin innostuvat lähtemään kuvauspaikoille.

Visuaalisuuden merkitys on vahvistunut. Valokuvien asema median kentällä on vakiintunut, mutta videopuolella kysyntää on enemmän. Samalla kuvaaminen on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia.

Kamera kulkee Linkolan mukana retkillä. Ulkoilmakuvaus ei kuitenkaan ole niin helppoa ja kaunista kuin kuvat antavat ymmärtää.

– Retkeily on likaista ja hikistä luonnon armoilla olemista. On hankalaa brändätä ulkoilmakulttuurista houkuttelevaa.

Linkolalle Instagramin kuviin käytetty aika ja vaiva ovat sen arvoista. Vaikka hän on pitkäjänteisellä työllään saanut kuvauksesta myös taloudellista hyötyä, riemu on edelleen itse tekemisessä eli retkeilyssä.

https://www.instagram.com/p/BVcJo3jFBNC/?hl=fi&taken-by=joonaslinkola

Kansallispuistoissa ruuhkaa

Retkeilystä voidaan puhua trendinä. Seitsemisen kansallispuiston asiakaspalvelupäällikkö Tiina Hakkaraisen mukaan viiden viime vuoden aikana kansallispuistojen kävijämäärät ovat nousseet keskimäärin 35 prosenttia. Pirkanmaan kansallispuistoissa käyntimäärä on noussut eniten Helvetinjärvellä, jossa oli tänä kesänä 34 prosenttia enemmän retkeilijöitä kuin vuosi sitten. Hakkarainen uskoo, että sosiaalisella medialla on suuri vaikutus kävijämäärien kasvuun.

Linkolan mukaan Suomen mainostaminen on tehonnut myös suomalaisiin ja etenkin nuoriin. Vuonna 2012 tehdystä tutkimuksesta selviää, että Helvetinjärven puiston suurin kävijäryhmä ovat 25­­­­­­­–34-vuotiaat.

– Suosioon vaikuttaa retkeilykuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa. Sitä kautta saadaan uusia ihmisiä tietoisiksi paikoista, Hakkarainen sanoo.

Myös ulkomaalaisia kävijöitä on enemmän. Suomi 100 -teema on tuonut Suomelle näkyvyyttä, ja Suomen luonnon päivä keräsi kävijöitä puistoihin. Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Kävijämäärät ovat kasvaneet niin pitkään, että Hakkarainen uskoo sen myös jatkuvan.

– Kansainväliset asiakkaat ovat löytäneet Islannin ja Pohjoismaat. Kun Islannissa turismia on jopa liikaa, mietitään uusia kohteita. Pohjoismaat selvästi kiinnostavat nyt, Hakkarainen toteaa.