Lähes kolmasosalla Tampereen sushiravintoloista on parannettavaa elintarvikehygieniassaan. Asia selviää tuoreista elintarvikevalvonnan julkaisemista Oiva-raporteista.
Alkuvuoteen verrattuna sushiravintoloiden tilanne on parantunut. Tampereen kaupungin elintarvikevalvonta selvitti keväällä 18 sushiravintolan elintarvikeriskien hallintaa. Yli 60 prosenttia ravintoloista sai kehotuksen epäkohtien korjaamiseksi ja 11 ravintolaan tehtiin yksi tai useampi uusintatarkastus.
– Tilanne on onneksi yleisesti ottaen kohentunut, varsinkin sushituotteiden jäljitettävyyden ja kylmäketjun hallinnan kannalta, toteaa Tampereen kaupungin ympäristöinsinöööri Tuija-Leena Sahlstedt.
Elintarvikevalvonta Suomessa
- Elintarvikevalvonta valvoo elintarvikkeiden turvallisuutta, valmistusta ja elintarvikkeiden laadusta annettavien tietojen oikeellisuutta.
- Kunta vastaa pääosin alueensa elintarvikevalvonnasta, ja aluehallintovirasto ohjaa kuntia.
- Elintarviketurvallisuusvirasto Evira johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa koko Suomessa.
- Yritysten elintarviketurvallisuus perustuu yrityksen omavalvontaan.
- Oiva-raportit ovat viranomaistarkastuksista luovutettavia asiakirjoja, jotka kertovat ravintoloiden hygieenisestä tasosta ja tuotteiden turvallisuudesta.
Työntekijöiden koulutuksessa parannettavaa
Lain mukaan ravintoloiden tulee valvoa toimintaansa omavalvontasuunnitelman avulla. Sahlstedtin mukaan suurella osalla sushiravintoloiden työntekijöistä puuttuu kuitenkin kokonaan joko alan koulutus tai omavalvontaan liittyvä osaaminen.
Ravintoloiden yleisenä ongelmana ovat myös sushien puutteelliset pakkausmerkinnät. Toisinaan merkinnät saattavat puuttua elintarvikkeista kokonaan tai ne ovat kielellä, jota henkilökunta ei osaa lukea. Ruoan alkuperämerkinnät ovat tärkeitä muun muassa jäljitettävyyden kannalta. Sahlstedt suosittelee asiakkaita kyselemään entistä enemmän tuotteiden alkuperästä.
Vaikka suurin osa sushiravintoloista onnistui korjaamaan toimintaansa uusintatarkastusten jälkeen, jouduttiin joidenkin kohdalla turvautumaan pakkokeinoihin. Yksi ravintoloista päätyi lopulta lautakunnan käsittelyyn uhkasakon määräämiseksi.
Sahlstedtin mukaan elintarvikevalvonta ei pysty aina puuttumaan ravintoloiden ongelmiin riittävän nopeasti.
– Pakkokeinojen toteuttaminen kestää ihan liian kauan. Tarvitsemme nopeampia keinoja erityisesti yrityksissä, joissa ei ole lainkaan omavalvontaosaamista tai asiakkaiden turvallisuudesta ei näytetä välitettävän.
Pakkokeinoprosessi on määritelty pitkälti hallintolain perusteella ja siihen löytyy myös elintarviketurvallisuusvirasto Eviran erilliset ohjeet. Erilaiset hallintomenettelyt, kuten määräajat ja ravintoloiden kirjalliset kuulemiset turvaavat ravintoloiden oikeuksia, mutta pitkittävät pakkotoimien täytäntöönpanoa.
Ravintoloitsijat korostavat perehdytyksen tärkeyttä
Tamperelaisen Lempi Sushin omistajan Valentin Lempisen mielestä työntekijöiden huolellinen perehdyttäminen työhön on ensisijaisen tärkeää.
– On totta, että monet kokit ovat oppineet tekemään itsenäisesti kaiken. Asiat täytyy käydä heti alussa huolellisesti läpi, jotta työntekijä osaa toimia vaativissakin tilanteissa. Monesti henkilökunta on perehdytetty omavalvontaan huonosti, kertoo Lempinen.
Roka Sushi ja Robatan ravintoloitsija Alejandro Jaremczuk peräänkuuluttaa niin ikään omavalvonnan tärkeyttä.
– Käsittelemme raakaa kalaa, joten elintarvikkeiden lämpötiloista ja hygieniasta huolehtiminen on hyvin tärkeää. Se ei kuitenkaan ole vaikeaa, mikäli kaikki ovat ammattilaisia ja seuraavat omavalvontasuunnitelmaa, sanoo Jaremczuk.
Miten Moreenimedian haastattelemat sushinsyöjät suhtautuivat elintarvikeriskeihin? Lue lisää täältä.