Bullet journal saa valmiit kalenterit vapisemaan – digiaikana käsin tekeminen viehättää

Bullet journal antaa mahdollisuuden näperrellä käsillä ja purkaa luovuutta.

Viime uutenavuotena tamperelainen Kiia Innanmaa, 20, päätti kääntää elämässään puhtaan sivun.

Innanmaa osti vihkon ja alkoi pitää bullet journalia. Helmikuussa hän heitti vanhat kalenterinsa roskiin. Nyt Innanmaa ei enää poistu kotoaan ilman vihkoa ja kasaa kyniä.

– Tällä kertaa uudenvuodenlupaus piti, Innanmaa sanoo.

Bujoilun aloittamiseksi ei tarvitse olla luonnonlahjakkuus. Kiia Innanmaa paljastaa olleensa alakoulussa tukiopetuksessa käsialansa takia.

Ruutuaika vähentää koskettamista, mutta ei sen tarvetta

Bullet journal on newyorkilaisen Ryder Carrollin kehittämä itsetehty kalenterin, muistion ja päiväkirjan yhdistelmä. Uudentyyppinen päivyri alkoi muotoutua, kun oppimisvaikeuksista kärsivä suunnittelija tarvitsi tavan hallita pursuilevia ideoitaan.

Syntyi bullet journal, joka keräsi hetkessä ympärilleen aktiivisia harrastajia, bujoilijoita. Maailmalla harrastus on jo menestys, mutta myös Suomessa bullet journal -sivustot ovat keränneet Facebookissa tuhansia tykkääjiä.

Käsillä tekemisen trendin on pannut merkille myös käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta. Värityskirjat ja neulomisryhmät ovat pysyneet hitteinä jo vuosia.

– Asiantuntijatyö ja digitaalisuus ovat vähentäneet fyysistä tekemistä, mutta tarve koskettamiseen on pysynyt ennallaan, Pöllänen kertoo.

FAKTA

Kiia Innanmaan vinkit aloittavalle bujoilijalle

  • Aloita liikoja miettimättä. Bujoilu on oppimisprosessi, joten älä pelkää mokia.
  • Kynä ja vihko riittävät. Jos innostut, voit hankkia lisää tarvikkeita.
  • Inspiroidu internetistä. Parhaat vinkit bujoiluun löytyy Instagramista, Youtubesta ja Pinterestista.
  • Selaa omia vanhoja bullet journaleita. Huomaat kehittyneesi, mikä motivoi jatkamaan.
  • Instagram: @bujoetmore

Muiden parikymppisten tavoin Innanmaa viettää suuren osan päivästään ruudun ääressä. Bujoilu tuo toivottua vaihtelua näytön tuijottamiseen. Innanmaan mielestä velvollisuudet myös muistaa paremmin, kun ne on käsin kirjoittanut. Deadlinet eivät enää vilahda ohi.

Professori Pölläsen mukaan suuri osa informaatiosta välittyy aivoihin käden kautta. Aivotutkimuksissa on selvinnyt, että melkein kaikissa aivojen osa-alueissa juuri kädellä on valtava edustus suhteessa muihin ruumiinosiin.

Sanotaankin, että materiaalin avulla saamme kosketuksen maailmaan.

– Esimerkiksi kaupassa on vaikea olla hypistelemättä tavaroita, Pöllänen toteaa.

Kuka vain voi bujoilla

Bullet journalin alkuperäisen idean mukaan päivän tehtävät kirjataan ylös merkkien avulla. Merkkejä muutetaan sen mukaan, onko tehtävä tehty vai siirtyykö se myöhemmäksi. Nopeaa ja yksinkertaista.

Se on vaikea uskoa, kun katsoo Instagram-kuvien viimeisen päälle koristeltuja vihkoja. Näperteleminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä bullet journalista voi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa.

Siksi myös Innanmaa hylkäsi puhelimen digitaaliset kalenterit ja valmiiksi suunnitellut päivyrit. Ne eivät taipuneet omiin tarpeisiin. Nyt hänen vihkoaan koristavat itsetehdyt tarrat, värikkäät teipit ja huolelliset piirustukset.

Bujoilussa oppii parhaiten tekemällä. Professori Pöllänen vahvistaa taitojen kehittymisen olevan yksi syy siihen, miksi käsillä tekeminen viehättää. Samalla käsityö hellii myös mieltä.

– Käsin tekeminen antaa aikaa ajatustyöhön ja omien tunteiden purkamiseen, joskus myös niiden pakenemiseen, Pöllänen sanoo.

Jo lapsena Sandy Talarmo järjesteli kauppareissuilla markettien vihkohyllyt.

Vihkokauppa myy aikaa unelmille

Yrittäjät ovat jo nähneet bujoilun suosion. Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsevasta Vihkokaupasta on tullut bujoilijan karkkikauppa.

Liikkeen pitäjä Sandy Talarmo kuvailee itseään vihkohulluksi, jonka haave paperikaupasta kyti mielessä lapsesta saakka. Talarmo tarjoaa elämää selkeyttäviä valmennuksia, joissa hän hyödyntää kirjoittamista ja näkyväksi tekemistä. Vihkokauppa oli sille luonnollinen jatkumo.

– Omat ajatukset, haaveet ja unelmat ansaitsevat ihanan vihkon, Talarmo sanoo.

Aluksi samat pistesivuiset bullet journalit seisoivat pitkään hyllyssä, kunnes vuosi sitten vihkoja alkoi mennä yhä enemmän. Talarmon mukaan monet asiakkaat hakevat vihkon digitaalisen kalenterin rinnalle tai kokonaan sen tilalle. Käsinkosketeltava ja selattava vihko auttaa hahmottamaan aikaa paremmin.

Samalla tulee tietoisemmaksi siitä, mihin haluaa voimavaransa keskittää.

– Kun asioita tekee näkyväksi kirjoittamalla ne ylös, ajankäytöstään tulee tietoisemmaksi ja sitä kautta siihen pystyy vaikuttamaan, Talarmo kertoo.

Ehkä juuri siinä piilee bujoilun suosio: aikaa saa asioille, joiden tekemisestä oikeasti nauttii. Ja tällä hetkellä moni nauttii käsin tekemisestä. Harrastuksessa näkyy nuori tekemisen kulttuuri.

– Bujoilu ei ylläpidä vanhoja, yli sukupolven kulkevia ajatuksia esimerkiksi siitä, että jokaisen naisen pitäisi osata neuloa sukat. Bujoilussa rakennetaan uutta kulttuuria, Pöllänen sanoo.

Bullet journalissa muistiinpanot voivat olla luotimaisen nopeita tai tarkoin suunniteltuja. Vihko voi pitää sisällään esimerkiksi tehtävälistoja, mielialaseurannan ja tulevaisuuslokin.