Nuorten asunnoissa vihertää – kasvifani vie kasvinsa suihkuun ja puhuu niille

Viherkasvit valtaavat nuorten aikuisten asunnot. Opiskelija Linda Salo on kerännyt kasveja jo 15 vuotta.

Tamperelainen Linda Salo, 33, tietää auringon laskeneen, kun oksalis-kasvi vetää lehtensä suppuun. Violettilehtisen kasvin lisäksi Salon yksiössä kasvaa yli 30 erilaista viherkasvia.

Salo on kerännyt kasveja pitkään, ja sen huomaa hänestä. Salo puhuu kasveistaan hellästi ja käsittelee niitä lempein ottein.

– Nämä ovat minun vauvojani, hän vitsailee.

Sosiaalinen media määrää trendikasvit

Salolle kasvit eivät ole uusi villitys, mutta monelle muulle ne ovat. Nuoret aikuiset ovat viime vuosina innostuneet sisustamaan viherkasveilla. Vihersisustusyrittäjä Arja Rantasalon mukaan yksi syy innostukseen on viherkasvien vaikutukset terveyteen.

– Kasvit käyttävät ravinnokseen huoneilman pienhiukkasia, jotka ovat ihmisille haitallisia. Näin ne puhdistavat ilmaa ja tuottavat samalla meille happea.

Myös Salo on kiinnittänyt trendiin huomiota kaveripiirissään. Kavereiden kanssa keskustellaan kasveista ja jaetaan parhaita hoitovinkkejä.

Innostusta lietsoo myös sosiaalinen media. Instagram täyttyy kauniiden asuntojen kuvista, jotka ovat täynnä viime vuosien trendikasveja peikonlehtiä, aaloeita ja kilpipiileoita. Rantasalo mainitsee yhtenä esimerkkinä Urban jungle bloggersin. Se on yhteisö Instagramissa ja Facebookissa, jossa ihmiset jakavat kuvia kasveistaan.

– Some vaikuttaa vahvasti siihen, mitkä kasvit ovat milloinkin suosittuja, Rantasalo sanoo.

Kasvien takana tarinoita

Monella Salon kasvilla on oma tarinansa. Tuoksupelargonian hän sai eräältä vanhemmalta rouvalta, jota hän haastatteli graduaan varten. Pistokas, josta kasvi oli lähtenyt kasvamaan, oli alun perin pihistetty Porvoosta Fredrika Runebergin kotitalosta. Pistokkaalla tarkoitetaan kasvista irrotettua osaa, jota yritetään juurruttaa esimerkiksi vesilasissa, jotta siitä kasvaisi uusi kasvi.

Varastetut pistokkaat kasvavat parhaiten.

Linda Salo
Salo pitää kädessään juuretonta aavikkokukkaa. Se ottaa kaikki tarvitsemansa ravinteet ilmasta, ja sitä pitää kylvettää kerran kuussa. – Tämä on minun koetinkiveni. En saa hoivata tätä liikaa, ettei se kuole.

Viime kesänä Salo nappasi Kööpenhaminan lentokentältä mukaansa oksan eräästä viherkasvista, tunki sen rinkkansa sivutaskuun ja laittoi kotona multaan.

– En tiedä vielä, onko se tuoksuköynnös vai posliinikukka. Se selviää, kun se alkaa kukkia.

50 vuotta vanhan peikonlehden hän on saanut isoisältään. Hän jakaa siitä pistokkaita ystävilleen. Salo saattaa napata pistokkaita mukaansa virastoista ja muista julkisista tiloista.

– Varastetut pistokkaat kasvavat parhaiten.

Kastematoja ja hiilidioksidia

Salo näkee välillä paljonkin vaivaa kasviensa eteen. Välillä kun hän menee suihkuun, hän ottaa kasvinsa mukaan kylpyhuoneeseen. Ne pitävät lämpimästä vesihöyrystä. Kerran hän kuljetti ulkoa kastemadon kämmenessään asuntoonsa ja pani sen peikonlehden multaan.

FAKTA

Salon hoitovinkit

  • Syömäpuikoilla voi painella reikiä kasvin multaan, jotta kasvi saa paremmin happea ja vettä.
  • Kasveille ei saisi antaa vettä suoraan hanasta, vaan veden pitää antaa ensin seistä ja hapettua, jotta veden kalkkipitoisuus alenee.
  • Mitä vaaleammat lehdet kasvilla on, sitä lähemmäs ikkunaa se kannattaa sijoittaa.
  • Kahvinpurut sopivat hyvin kasvien lannoitteeksi.
  • Talvi on kasvien lepoaikaa, joten mullan vaihto ja muu hoito kannattaa tehdä vasta keväällä.

Kasvien hoitoa ei kannata ottaa liian vakavasti, Rantasalo painottaa.

– Vihersisustamisesta on tullut viime aikoina leikkimielisempää.

Kasvit voivat olla omistajalleen melkein kuin perheenjäseniä. Salo kiintyy kasveihinsa helposti. Hän laulaa ja puhuu kasveilleen, jotta ne saavat hiilidioksidia. Hänen mukaansa kasvien kasvamista on palkitsevaa seurata.

– Olen onnellinen, kun saan pitää näistä huolta.