Hyppää pääsisältöön

Ulla-Maria Mesiä: Polttopalloa vai jokimelontaa?

Julkaistu 16.6.2020
,
päivitetty 2.8.2023
Tampereen yliopisto
Melojia joella

Viime viikolla toteutimme webinaarin ”Uudista ajatteluasi liiketoiminnasta, innovaatioista ja organisaatioista”. Yhdeksi webinaarin keskeiseksi otsikoksi innovaatiojohtamisen professori Hanna Lehtimäki nosti kysymyksen: Minkälaista on kestävää arvoa luova johtaminen?

Elämme kompleksisen muutoksen keskellä. Hanna ravisteli kuulijansa hereille kesäisellä mielikuvaharjoituksella kysymällä, onko muutos sinulle polttopalloa vai jokimelontaa, ja avasi metaforaa näin: Jos muutos on meille polttopalloa, näemme muutoksen ulkopuolelta heitettynä pallona, poikkeamana normaalista. Tehtävämme on reagoida muutokseen. Pelin jälkeen palaamme uuteen normaaliin. Tässä ajatusmallissamme olemme osa melko staattista toimintaympäristöä. Jos taas suhtaudumme muutokseen jokimelontana, koemme olevamme osa muutosta, sopeudumme aktiivisesti ja ennakoiden virran pyörteisiin, ehkä jopa suuntaamme muutoksen virtaa itse. Ajattelemme, että muutos on enemmän vallitseva dynaaminen tila.

Hanna jatkoi siitä, miten johtaminen muuttuu tässä merkillisessä ajassa, millaista on johtaminen tällaisessa kompleksisen muutoksen maailmassa? Hän tarkasteli puheenvuorossaan mielenkiintoisesti johtamisen muutosta tässä ajassa johtamisen kolmesta näkökulmasta: organisaatioiden johtamisen, strategisen johtamisen ja johtajuuden näkökulmasta.

Arvon tuottamisesta Hanna lausui taitavasti muotoillen tähän tapaan: ”Kestävä arvonluonti yhä monipuolisemmissa arvoverkoissa tapahtuu siten, että eri paikoissa tekevät osaajat jalostavat tietoa ja osaamista yhdessä. Tietoa ja osaamista yhdistämällä pystymme yhteistyössä yhä paremmin tarttumaan mahdollisuuksien avaruudessa leijuviin komponentteihin ja siten luomaan uudenlaista arvoa.”

Jäin pohtimaan jokimelontaa ja sen johtamista.

Tarvitaan siis jokimelojia. Itseohjautuvia, aktiivisia, ennakoivia, rohkeita, vastuuta ottavia ja rajat ylittävään yhteistyöhön valmiita. Toiset ovat enemmän tätä kaikkea luonnostaan kuin toiset. Kaikkea tätä voi jossain määrin oppia ja kaikkeen tähän voi johtamisella vaikuttaa. Asenne ratkaisee paljon.

Halutessamme kehittyä jokimelojiksi – tälle näyttää siis olevan selvä tilaus – teemme johtajuudesta yhä haastavampaa, toivottavasti samalla myös kiinnostavampaa ja palkitsevampaa. Jokimelojina tarvitsemme kuuntelevaa, osallistavaa ja dialogista johtajuutta, luottamusta herättävää, joustavaa ja oikeudenmukaisuutta korostavaa johtajuutta sekä ketterää päätöksentekoa. Tarvitsemme johtajuutta, joka kannustaa vastuunottoon ja yhteistyöhön yli rajojen sekä johtajuutta, joka tukee rohkeita kokeiluja.

Nykyisin todetaan usein, että hierarkkiset johtamismallit eivät enää toimi. Näin varmasti monessa asiassa on, mutta yhtälö ei ole näin helppo. Edellä kuvatun dialogisen, osallistavan, kannustavan ja vastuuta antavan johtamisen lisäksi täytyy muistaa, että myös jokimelojien joukkue tarvitsee toimivan hierarkian ja selkeät vastuut. Itseohjautuvuus ja vastuunotto organisaatiossa tarvitsee rajat sekä johdon selkeästi viestimät odotukset ja tuen. Hanna sanoitti asiaa tavalla, joka teki vaikutuksen: ”Ei saa piilottaa valtaa.”

Johtamisen ja organisoitumisen mallit kaipaavat uudistumista. Kompleksisten ja vääjäämättömien muutosten maailmassa tarvitsemme johtamista, joka tekee mahdolliseksi tuloksellisen jokimelonnan mahdollisuuksien avaruudessa.

Teksti: Ulla-Maria Mesiä
Kuva: Shutterstock


Haluatko syventää ja laajentaa osaamistasi näissä teemoissa? Käynnistämme syksyllä Rethinking Business and Innovation -koulutuksen.