Kokemuksia

Tero Avellan: ”Parasta opinnoissa oli monialaisuus ja ihmiskeskeisyys”

Tero Avellan_opiskelijatarina_TAMK
Hyvinvointiteknologian insinööriksi (ylempi AMK) Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistunut Tero Avellan työskentelee tällä hetkellä väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa. Väitöskirjansa Avellan kertoo olevan osittain suora jatkumo YAMK-opinnoissa tekemälleen opinnäytetyölle.

Kuka olet?

Olen tutkija, ammatillinen opettaja ja erityisopettaja. Asun perheeni kanssa Varsinais-Suomessa Kaarinan Littoisissa. Valmistuin TAMKista toukokuussa 2016 insinööriksi (ylempi AMK) hyvinvointiteknologian koulutuksesta.

Millainen työhistoria sinulla on?

Työskentelin vuosia matkapuhelinten kehityksen ja erilaisten verkkopalvelujen kehittämisen ja palvelinten ylläpidon parissa, myös yrittäjänä. Alun perin valmistuin ohjelmisto- ja järjestelmätekniikan insinööriksi (AMK) vuonna 2008 Turun ammattikorkeakoulusta. Ammatillisena opettajana nuorten parissa aloitin vuonna 2012. Olen myös vetänyt lapsille koodi- ja robottikerhoja. Jäin virkavapaalle opetustyöstä syksyllä 2018 ja keskityin väitöskirjatutkimukseni aihealueeseen. Vuoden 2019 työskentelin Kehitysvammaliitossa IT-suunnittelijana, ja tällä hetkellä työskentelen projektitutkijana Tampereen yliopistossa vuorovaikutteisen teknologian alalla.

Mikä sai sinut innostumaan hyvinvointiteknologian opinnoista?

Ylempi AMK-tutkinto oli selvä tavoite, ja hyvinvointiteknologia kiinnosti todella paljon alana. Parasta opinnoissa oli ehdottomasti monialaisuus ja ihmiskeskeisyys, jotka myös innostivat hakeutumaan opintoihin.

Matka Saksan Düsseldorfiin MEDICA-messuille oli opintojen kohokohta, jossa alan laajuus ja teknologian sovellettavuus näyttäytyi itselleni ihan uudella tavalla. Opinjaksoista ehkä mieleenpainuvin oli se, jolla tutustuttiin lääkinnällisiin laitteisiin liittyviin standardeihin ja niiden luokitteluun.

Mistä teit opinnäytetyösi?

Opinnäytetyöni aihe oli ”Ohjeita ja suosituksia älykkään teknologian soveltamisessa puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa”. Keskeisenä tuloksena oli uudenlaisen kommunikointisovelluksen prototyyppi, jossa mukana on myös fyysinen ulottuvuus hyödyntäen esineitä ja kuvakortteja. Lopulta teoriakatsauksen ja soveltavan osuuden lopputuloksena syntyi ohjeita ja suosituksia teknologian soveltamisesta. Aiheeseen päädyin alun perin siitä syystä, että perheessämme käytettiin kuvia pojan kielen kehityksen ja toiminnan tukemisessa.

Opinnäytetyön tekemisen haastavuus yllätti – erityisesti kiinnostuksen rajaaminen oli todella vaikeaa ja aikaa vievää. Toisaalta prosessi oli kokonaisuutena varsin palkitseva, ja opin paljon myös itsestäni.

Miten näet opintojen merkityksen omalla urallasi?

Opinnoilla on ollut isokin merkitys, mutta toki hyödyntäminen vaatii myös omaa aktiivisuutta. Ammatillisena opettajana toimiessani olin puuhaamassa yhteisiä hyvinvointiteknologian opintoja lähihoitaja- ja datanomiopiskelijoille. Ilman opintoja en olisi nykyisessä työssäni yliopistossa ja tekemässä väitöskirjatutkimusta. Väitöskirjatutkimus on osittain suora jatkumo opinnäytetyölleni.

Itselleni hyvinvointiteknologia merkitsee kiinnostuksen kohteena erityisesti erilaisia apuvälineitä ja palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen osallisuuden yhteiskunnassa kaikille ihmisille esteettömästi ja saavutettavasti. Tulevaisuuden isot kysymykset ja kiinnostuksen kohteet liittyvät muun muassa siihen, miten tekoälyä hyödynnetään.

Kenelle suosittelisit opintoja?

Opiskelu kannattaa aina. Omasta kokemuksestani suosittelen hyvinvointiteknologian opintoja kaikille, jotka jollain tavalla tekevät tai ovat ajatelleet tekevänsä töitä ihmisten hyvinvoinnin ja teknologian parissa.
 

Tutustu hyvinvointiteknologian ylempään tutkinto-ohjelmaan