Kiertotalouden osaajia tulevaisuuden kasvuun ja tarpeisiin

Järjestimme Kiertotalouden osaajat -koulutuksen (2022-2024), jonka kohderyhmänä olivat omaan työhönsä kiertotalouden oppeja tarvitsevat ammattilaiset niin yksityiseltä kuin kunnalliselta puolelta. Koulutuksessa oli valittavana kiertotalouden sivuainekokonaisuudesta eriteemaisia opintoja kaikkiaan 25 opintopisteen verran. Koulutus oli osallistujille maksuton, sillä siihen oli saatu rahoitus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselta (Jotpa). 

Koulutukseen valituista kaksi kertoo kokemuksiaan koulutuksessa kartutetusta osaamisesta. Miten yliopisto-opiskelu sujui työn ohessa? Mikä oli parasta koko koulutuksessa? Miten kiertotalouden opinnot ovat tukeneet omaa työtä? Lue alta heidän ajatuksiaan koulutuksesta!

Yliopisto-opinnot ovat vaativia, mutta opiskelutavat joustavia

Mittaviiva Oy:n tutkimusjohtaja Tarja Mäki kuvaa, että vaikka yliopisto-opinnot eivät ole olleet hänelle itselleen uutta, on ”osassa kursseista joutunut todellakin tekemään töitä”. Tätä hän pitää hyvänä asiana ja lisää, että erityisen positiivista oli se, että koulutuksen suorittaminen onnistui työn ohessa. Tämän mahdollisti se, että valtaosa luennoista saatiin tallenteina ja ryhmä pystyi tekemään opiskelutöitä muiden opiskelijoiden kanssa etänä. 

Mäki kuvaa, että koulutus onnistui ihan hyvin töiden ohessa, kun varasi riittävästi ilta- ja viikonloppuaikoja opiskelulle. Hän kertoo, että itse kiertotalousaiheiden lisäksi hän on oppinut paljon myös opiskelun rytmittämisestä, opiskelutavoista ja -alustoista. 

Laboratoriopäällikkö Anne-Marie Mäntylä Metropolia ammattikorkeakoulusta vuorostaan kertoo huomanneensa, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja erottaa opiskelujen työmäärä. ”Yliopistossa todellakin luetaan ja kirjoitetaan enemmän”, hän kuvaa. Erityisen kiinnostavana hän piti sitä, että pääsi oman koulutusryhmän lisäksi hajaantumaan myös yliopiston toisten opiskelijoiden sekaan, jolloin toiset opiskelijat toivat virkistäviä ajatuksia omaan työskentelyyn. 

Hän piti toimivana kombona omaa työelämän tuomaa kokemusta ja opiskelijoiden uusien ajatusten virtaa. ”Oma elämänkokemus ja kokemus työelämäni eri vaiheista auttoivat joissain tehtävissä, kun taas joskus yliopiston opiskelijat ohjeistivat minua. Opiskelijat todellakin osasivat oman alansa, ovat taitavia!”

Oma elämänkokemus ja kokemus työelämäni eri vaiheista auttoivat joissain tehtävissä, kun taas joskus yliopiston opiskelijat ohjeistivat minua. Opiskelijat todellakin osasivat oman alansa, ovat taitavia!

Anne-Marie Mäntylä

Yhteistyötä, asiantuntijaluentoja ja vertaisoppimista ammattilaisilta

Koulutuksessa saadun teoriaosaamisen lisäksi vuorovaikutus muiden asiantuntijoiden kanssa nousi keskeiseksi. ”Kurssien ohessa pidetyt lähitapaamiset asiantuntijaluentoineen ovat olleet todella hyviä”, kehuu Mäki. ”Antoisinta koulutuksessa ovatkin olleet opiskelukollegat ja kouluttajat sekä heidän kanssaan käydyt keskustelut”, hän jatkaa. Myös Mäntylä on samoilla linjoilla: ”Mielestäni yhdessä miettiminen ja uusien tuttavuuksien näkemykset rikastuttavat omaakin ajatusmaailmaa.” 

Kurssien ohessa pidetyt lähitapaamiset asiantuntijaluentoineen ovat olleet todella hyviä.

Tarja Mäki

Eniten kiitosta koulutus saa Mäntylältä sujuvasta toteutuksesta, jossa ei tarvinnut mennä fyysisesti paikan päälle. Joustava toteutus on auttanut kehittymään ja jopa keskittymään päivätyössä. Toisaalta Mäntylä myöntää, että opiskelu vaatii pitkää pinnaa ja kestävyyttä – varsinkin, kun kotona on perhettä ja kotitöitä. ”Pitää osata myös nollata joskus ja antaa itselleen lepohetkiä”, hän muistuttaa. 

Myös Mäki sanoo, että opiskelussa ei ole joutunut mahdottomiin haasteisiin, jos on tehnyt opiskelusuoritukset ajallaan. Kurssin rytmitys tuki tämänkaltaista toteutusta. ”Kurssit oli jaettu pienempiin suorituksiin, mm. viikkotentteihin tai lyhyempiin kirjallisiin tehtäviin, joten jos vaan jaksoi tehdä kaiken vähitellen ajallaan, tehtävät eivät kasaantuneet liian suuriksi työmääriksi”, Mäki avaa.

Kurssit oli jaettu pienempiin suorituksiin, mm. viikkotentteihin tai lyhyempiin kirjallisiin tehtäviin, joten jos vaan jaksoi tehdä kaiken vähitellen ajallaan, tehtävät eivät kasaantuneet liian suuriksi työmääriksi.

Tarja Mäki

Kiertotalous ja jatkuva oppiminen – ei vaihtoehto vaan välttämättömyys

Mäki ja Mäntylä ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksessa saatu kiertotalouden osaaminen on antanut suoraan työkaluja omaan työhön ja on ajankohtaisempaa kuin koskaan. ”Pääsen muun muassa kehittämään alan tuotantotiedostoja kiertotalouteen liittyvällä tiedolla. Parhaillaan täydennämme Ratu-tietoa kiertotalouteen liittyvillä teemoilla. Lisäksi kiertotalous ja vähähiilinen rakentaminen on jo osana monia työnjohdon koulutuksiamme”, Tarja Mäki selventää. Hän lisää, että kiertotalousosaaminen on tällä hetkellä erittäin ajankohtaista. ”Varsinkin nyt kun rakentamislaki astuu voimaan, tätä tietoa tarvitaan kentällä aika laajasti”, hän kertoo. 

Myös Anne-Marie Mäntylä on päässyt hyödyntämään koulutuksen antamaa osaamista suoraan työhönsä. ”Juuri nyt on alkanut Kira Circularis-hanke, jolla edistetään rakennusalan kiertotalouteen siirtymistä. Toimin hankkeessa asiantuntijana ja siinä tarvitaan kaikkea sitä, mitä olen opiskellut näillä kursseilla. Ohjeistan myös opiskelijoita ja kehittelen kaikenlaista toimintaa opiskelijoille ja yrityksille, jotka haluavat työstää kanssamme.”, Mäntylä valaisee. Kokonaisuudessaan häntä turhauttaa, miten hitaasti kestävä kehittäminen tuntuu etenevän. ”Mielestäni Suomessa on ollut asennevikaa ja siksi olemme olleet niin hitaita edistämään kestävää kehitystä ja kestävää rakentamista”, hän puuskahtaa. 

Toimin hankkeessa asiantuntijana ja siinä tarvitaan kaikkea sitä, mitä olen opiskellut näillä kursseilla.

Anne-Marie Mäntylä

Toisaalta tulevaisuus avaa paljon mahdollisuuksia. ”Nyt on hyvä aika työstää innovaatioita, uusia raaka-ainemassoja ja uudenlaista teknologiaa sekä rakennustuotteita ja -järjestelmiä. Mikä meidän uusi teollisuusalamme on, kiertotalousteollisuus? Vai, voisiko se olla ihka uusi teknologia, jolla mennään myös maailmalle: kiertotalousteknologia?”, Mäntylä visioi.

On selvää, että kiertotalousosaamisen merkitys tulee kasvamaan nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristön näkökulmasta tarkasteltuna kiertotalous ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Kokonaisuudessaan kiertotalous avaa yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia kasvuun. Tähän vaaditaan uteliaita mieliä, jatkuvan oppimisen asennetta ja kiertotalousosaamiseen panostamista.

Kirjoittaja: Mira E. Valkonen