Kokemuksia

Tampereen JOKO osallistujan tarina: Kaksi yhtiötä ja johtamismallia, yksi johtaja

Mika Peura
Pitkälti pörssiyhtiöiden kasvattina neljä vuotta sitten tekemäni hyppy julkiselle puolelle oli varsinainen hyppy tuntemattomaan. Suosittelen muillekin.

Tällä hetkellä elän työurallani unelmaa. Olen saanut neljän vuoden ajan johtaa yhden yhtiön merkittävää transformaatiota perinteisestä painoyhtiöstä digitaalisen opiskelun ja opetuksen tekniseksi ja visuaaliseksi sisällön tuottajaksi. Lisäksi kaksi vuotta sitten sain johdettavaksi juuri perustetun korkean teknologian kehitysyhtiön, joka toimii opetuksen ja opiskelun alalla. On ollut hienoa huomata näiden kahden hyvin erilaisen yhtiön vaatimat erilaiset johtamismallit ja toisaalta samalla huomata samankaltaisuudet erityisesti päivittäisessä johtamisessa.

Yhteistä näille molemmille yhtiöille on se, että ne toimivat julkisten korkeakoulujen omistamina sisäisinä palveluyhtiöinä, niin sanottuina in-house -yhtiöinä.

On ollut hienoa tutustua täysin toisenlaiseen ympäristöön, jossa pätevät kuitenkin samat liiketoiminnan lainalaisuudet kuin yksityiselläkin puolella.

Oppimisesta innostusta

Päivitin omia opintojani reilummin edellisen kerran 2000-luvun alussa, jolloin ainakin Suomessa vielä elettiin pitkälti investointivetoisessa maailmassa. Silloin tehtiin vuosibudjetteja ja jopa viiden vuoden mittaisia pitkän tähtäimen suunnitelmia. Koin, että yliopiston tarjoamasta MBA-koulutuksesta oli iso merkitys työuralleni. Erityisen tärkeänä koin liiketoiminnan eri osa-alueiden yhdistämisen hyödyt ja ymmärryksen uuden liiketoiminnan kehittämisen tärkeydestä. Molemmista on ollut hyötyä erityisesti digitalisaatioon liittyvien palveluiden tuottamisessa, joiden parissa olen työskennellyt koko 2010-luvun.

Mitä enemmän edustamani yritykset ovat uudistaneet omia tarjoamiin, sitä vahvemmin olen oivaltanut, että myös yrityksen sisäisetkin toiminnot vaativat uusia toimintamalleja. Jos oma asiakastekeminen pyörii kahden viikon sprinteissä, siinä ei kovin pitkälle tähtäävät liiketoiminnan suunnitelmat ja jäykät sisäiset prosessit auta. Etsin muutaman vuoden itselleni sopivaa liiketoiminnan uudistamiskoulutusta. Vaihtoehtoina olivat pitkään toinen kotimainen tai ulkomainen MBA-ohjelma. Viikkoni kahden yhtiön toimitusjohtajana ovat hektisiä ja 10-12 tunnin päivän jälkeen on haasteellista jatkaa vielä laaja-alaisten opintojen parissa, etenkin jos haluaa myös elää muutakin elämää ja pitää kiinni riittävästä yöunesta ja fyysisestäkin kunnosta. Tampereen JOKO vaikutti ensisilmäyksellä ohjelman puolesta MBA:lta, mutta paremmin tilanteeseeni sopivalta.

Vuosi JOKO:ssa ja siihen kuuluva lopputyökin tehtynä, voin todeta valinneeni oikein. JOKO on ollut erittäin hyvä päivitys liike-elämän uusien asioiden osalta. Mukana on ollut paljon tuoretta akateemista tutkimustietoa käytännönläheisellä twistillä. Esimerkiksi aiemmin tutkimani asiakkuusajattelun syventäminen ja palveluiden sekä verkostojen johtamisen uusimman tiedon yhdistäminen on uskoakseni pettämätön yhdistelmä tulevaisuuden palvelujen arvontuotantolähtöisessä kehittämisessä.
Olen innoissani. Jälleen kerran.

Valmentava ja kuuntelevampi johtaja paremmilla työkaluilla varustettuna

JOKO-lopputyössäni pohdin asiakaslähtöisen strategian toteutumista johtamissani yrityksissä, joista toinen on muuttunut tuotantolähtöisestä asiakaspalvelulähtöiseksi yhtiöksi. Toinen yhtiö puolestaan on muuttumassa tuotekehityslähtöisestä myös asiakaspalvelulähtöiseksi. Erityisesti olen kiinnostunut siitä, miten myös yhtiöiden strategiat muuttuvat ja muutetaan yhä enemmän asiakaslähtöisiksi perinteisen omistajalähtöisen strategian sijaan. Merkittävä asia silloin, kun oikeasti yritykset haluavat toimia asiakaslähtöisesti ja varmistaa kannattavan tulevaisuuden ilman suuria ja voimia vieviä muutosprosesseja. Uskoni toiminnan jatkuvaan ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen on vahva.

Uudessa tekemisessä, erityisesti asiantuntijaliiketoiminnassa olen yhä vakuuttuneempi myös pari- ja tiimityöskentelyn hyödyistä. Mallissa vastuuta annetaan yhä vahvemmin sinne missä varsinainen työ tapahtuu. Johdon tehtävänä on tarjota optimaaliset työskentelyolosuhteet ja ymmärtää kokonaisprosessit. Valmentava johtaminen ja sen syvällinen ymmärtäminen olivat yksi JOKO:n itselleni antamia hyviä päivittäisen johtamisen työkaluja. Väitän olevani parempi sekä ennen kaikkea enemmän kyselevä ja kuunteleva johtaja kuin ennen JOKO:n alkamista.

Osaamisen päivittämisellä tulevaisuuden eturintamassa

Opiskelusta jäi myös halu oppia lisää. Se lienee yksi hyvän ja laadukkaan opiskelun tunnusmerkki. Asiantuntijamme toimivat monessa eri toimipisteessä tai asiakkaan tiloissa, jopa asiakkaan päivittäisen työnjohdon alaisuudessa. Miten heitä johdetaan? Tarvitaanko heidän johtamista? Minkälaista on virtuaaliorganisaation johtaminen? Millaiset työtilat toimivat parhaiten yhteisten kohtaamisten osalta? Matka 2000-luvun organisaatioon ja päivittäisjohtamiseen on suhteellisen lyhyt, mutta toimintamallit tämän päivän modernissa liiketoimintajohtamisessa ovat täysin erilaiset.

Suosittelen osaamisen päivittämistä, jos haluat varmistaa, että edustamasi yritys on eturintamassa myös tulevaisuudessa. Toivon, että 2020-luku on jo aidon jatkuvan oppimisen aikakautta. Osaamisen tarve muuttuu jatkuvasti ja yritysten on yhä vahvemmin huolehdittava henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä. Tulevaisuuden opiskelun ja opetuksen teknologiat puolestaan mahdollistavat jatkuvan opiskelun ja
oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta ja kunkin henkilökohtaisen osaamistarpeen mukaisesti. Tässä teknologisessa murroksessa edustamani yhtiöt haluavat olla alan kärkitoimijoita myös jatkossa.

Mika Peura
Tampereen JOKOsta 2018 valmistunut