Osaamisen ennakointi kuuluu meille kaikille
Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Mari Helenius (yllä kuvassa) opettaa tulevaisuusajattelua ja tekee tulevaisuuden tutkimusta eli skenaariotyötä. Helenius muistuttaa, että tulevaisuusajattelu on opeteltava taito – erittäin hyödyllinen sellainen.
– Me kaikki ennakoimme tulevaa arjessamme. Mietimme ja suunnittelemme asioita vallitsevien olosuhteiden pohjalta sekä sen mukaan, mikä kokemus meillä on aikaisemmista vastaavista tilanteista. Onkin viisasta pysähtyä miettimään, perustuuko oma tulevaisuusajattelu systemaattisesti rakennettuun näkemykseen vai musta tuntuu -ajatteluun, Helenius sanoo.
Luotettavien skenaarioiden tekeminen vaatii osaamista ja perehtyneisyyttä. Helenius korostaa, että ennakoinnissa on erotettava määrällinen ja laadullinen ennakointi. Tämä on olennaista myös osaamisen ennakoinnissa.
– Kun puhutaan laadullisesta ennakoinnista, puhutaan usein mutusta. Tällöin taustalla ei ole dataa, ei mitään, millä voitaisiin validoida näkemystä. Esimerkiksi lähihoitajien tarvetta voidaan ennakoida numeerisen datan pohjalta, mutta digitaalisen osaamisen tarpeen kehitystä on vaikeampi ennakoida.
Laadullisen osaamistarpeen ennakoinnin vaikeus näkyy Heleniuksen mukaan päätöksenteossa niin alueellisesti, yrityksissä kuin yksilölliselläkin tasolla.
– Esimerkiksi it-alan osaajista, koodareista on nyt valtava pula. Jälkikäteen on helppoa sanoa, että tämä olisi voitu ennakoida paremmin.
Heleniuksen mielestä uusien osaajien tarvetta on kaiken kaikkiaan ennakoitu Pirkanmaalla hyvin. Mutta työssä käyvien osaamisen ajantasaisuuden ennakointi on haastavampaa, koska siitä ei saada suoraa numeerista dataa.
– Työssä käyvien osaamisen kehittämiseen tarvittaisiin skenaariomalleja, Helenius sanoo.
Näitä skenaarioita Helenius on ollut tekemässä Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen hankkeessa, jossa hän tutki, miten jatkuvan oppimisen kenttä tulevaisuudessa kehittyy ja minkälaista uudistumista sen saralla tarvitaan esimerkiksi digitalisaation myötä.
Yhteistyö luo paremman näkymän tulevaisuuteen
Helenius kuvailee tulevaisuudenkestävää osaamista ja koulutusta maakunnan vetovoimatekijänä.
– Kun on osaamista, on työpaikkoja. Kun on työpaikkoja, on investointeja. Kun on investointeja, on kasvua. Ja kun on kasvua, on osaamistarvetta. Kun tämä kehä toimii, maakunta hyötyy, yritykset hyötyvät, oppilaitokset hyötyvät – se on itseään tukeva ekosysteemi, Helenius jäsentää.
Samaa mieltä on Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Päivi Myllykangas, jonka työsarkaa on huolehtia maakunnan tulevaisuuden menestystekijöistä. Työhön on sisäänkirjoitettu tiivis yhteistyö alueen yritysten, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden kanssa.
– Osaamisen ennakointi kuuluu meille kaikille. Pirkanmaan liiton vetämä Pilkahdus-portaali oli hyvä esimerkki ennakointiyhteistyöstä ja tiedolla johtamisesta. Nyt käynnistyvässä allianssimallin yhteistyöaloitteessa ovat mukana Business Tampere, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan liitto. Sen tavoitteena on saada kaikki ennakointitieto yhteiseen käyttöön, Myllykangas kertoo.
Paikallinen osaamisen ennakointi vaatii maailmanluokan ymmärrystä
Alueellista osaamisen ennakointia ei voi tehdä ilman, että kääntää katseen globaaleihin kehityskulkuihin. Myllykangas näkee ilmastonmuutoksen isona ennakointiin liittyvänä teemana, joka läpileikkaa kaikkea, myös osaamista.
– Toistaiseksi ilmastonmuutos näyttäytyy päästöjen vähentämiseen liittyvänä kapeana keskusteluna, mutta se vaikuttaa vahvasti siihen, millaista osaamista tarvitaan, miten se vaikuttaa terveyteen ja turvallisuuteen. Se määrittää, millaiseen maailmaan olemme menossa. On ennakoitava, millä tavalla asiat muuttuvat. Tämä liittyy kaikkien organisaatioiden tulevaisuuteen.
Toisena vastaavanlaisena tulevaisuusteemana Myllykangas nostaa digitaalisuuden. Molempien teemojen vaikutuksia on tärkeää arvioida sekä mahdollisuuksien että haasteiden valossa: millaista tulevaisuutta haluamme olla rakentamassa ja millaisiin muutoksiin meidän on varauduttava.
– Millaisia asioita on otettava huomioon, mitä se tarkoittaa osaamisessa, mitä se tarkoittaa ympäristössä, liiketoiminnassa ja millaisia yllätyksiä voi tulla – näitä on tärkeää pohtia ja ymmärtää yhteisesti. Globaalien verkostojen kautta Pirkanmaa on läheisesti kytköksissä ympäröivään maailmaan. Ennakoinnin ja tulevaisuudenlukutaidon merkitys korostuu, kun haluamme pitää alueemme elinvoimaisena.
Oppilaitosyhteistyö vahvistaa yrityksen ja alueen elinvoimaa
Sitran Osaamisen aika -projektin johtaja Helena Mustikainen näkee Myllykankaan ja Heleniuksen tavoin yhteistyön ratkaisevana alueiden elinvoimaisuudelle.
– Oppilaitosten linkki elinkeinoelämään on tässä olennaista. Miten osaajat liikkuvat -selvityksemme osoittaa, että koulutuksella ja osaamisella on taipumus keskittyä korkeakoulualueille. Paljon on kuitenkin kiinni alueen veto- ja pitovoimasta: kuinka hyvin alueet pystyvät pitämään ja houkuttelemaan näitä osaajia jäämään alueelle, Mustikainen huomauttaa.
Mustikainen liittää osaamisen ennakointiin myös ulkomaisen työvoiman – teeman, jossa yhteistyö on erityisen tärkeää.
– Yritysten valmius ottaa vastaan kansainvälisiä osaajia on avainasemassa. On keskusteltava yritysten kanssa, onko ulkomainen työvoima ratkaisu heidän osaamistarpeisiinsa ja ovatko heidän prosessinsa siihen valmiita. Tähän on tarjolla myös tukea.
Alkuvuodesta 2021 Sitra haastatteli 300 pirkanmaalaista yrityspäättäjää. Tutkimuksen mukaan yli puolet Pirkanmaan yrityksistä tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa, ja tärkeimmät yhteistyön motiivit ovat uusien osaajien löytäminen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin varautuminen.
– Tiivis oppilaitosyhteistyö edistää yritysten kykyä ennakoida, mutta edellyttää oppilaitoksilta aloitteentekijän roolia ja aktiivista otetta yritysten tilanteiden ja tarpeiden ymmärtämiseksi, Mustikainen summaa.
Teksti: Jaana Parkkola
Artikkeli on laadittu 01/22. Päivi Myllykangas on sen jälkeen siirtynyt pois Pirkanmaan liitosta.
Tutustu Osaamisen kehittämisen ja jatkuvan oppimisen palveluihin
