Kokemuksia

Mika Kurki: “Oppiminen on prosessi” 

Mika Kurki
Jatkuvan oppimisen palveluiden avainasiakkuuspäällikkö ja tiiminvetäjä Mika Kurki on täydennyskoulutuksen konkari. Hän motivoituu mahdollistamisesta ja oppii yhä itsekin uutta koulutuksistaan.

Mika Kurjen tie täydennyskoulutukseen on osin sattumien summa. Eräs kesätyö kantoi tietojenkäsittelytieteitä opiskelleen matemaatikon aina nykyiseen työhön asti.

- Vuonna 1996 hain kesätöitä TTY:n kautta täydennyskoulutuksesta. Se kesä meni työskennellessä Kansallisessa Multimediahankkeessa, ja kun samana syksynä alkoi Verkottuva työ -hanke, jäin töihin, Kurki kertoo.

Tietojenkäsittelytieteen puolelta Kurki vaihtoi organisaatioiden kehittämiseen. JOKO-johtamiskoulutusohjelmaa Kurki uudisti ja kehitti eteenpäin sekä vastasi ohjelman toteutuksesta muutamankin kerran. Tämän jälkeen hän siirtyi EMBA-koulutuksiin ja esihenkilötehtäviin.

Kokonaiskuvaa tarvitaan

Vuodesta 2019, korkeakouluyhteisön yhdistyttyä, Kurki on toiminut Treessä tiiminvetäjänä. Lisäksi hän vastaa KiRa EMBA-koulutuksesta ohjelmapäällikkönä.

Uransa käännekohtina Kurki näkee avartavan kansainvälisten hankkeiden parissa työskentelyn ja tietoliikenneyhteyksien kehityksen kautta tulleen ison digimurroksen, jossa digitalisoidaan kaikki mitä vain voidaan.

- Tietotekniikan mahdollisuudet olivat monessa mielessä mullistava tekijä. Urani alussa niitä vasta kartoitettiin. Olin aikoinani tutkimassa sekä edistämässä mm. koulutuksen avulla yritysten ja organisaatioiden etätyön kehittämistä.
- Jossain vaiheessa ajattelin etä-liitteen olevan jo tarpeeton; puhuttaisiin vain työstä, jota tehdä ajasta tai paikasta riippumatta. Pandemia-aika on tuonut samaa, jo käytyä keskustelua taas esiin. Tämän päivän tietotyöläisen työn mittaamisen tulisi olla sidottu tavoitteisiin. Toisaalta työajan mittaaminen on tärkeää työhyvinvoinnin näkökulmasta, jotta työn ja vapaa-ajan suhde pysyy oikealla tasolla. Tämän päivän työelämätaidot vaativat osaamista oman työn johtamisesta, Kurki toteaa.

Omaa työskentelytyyliään Mika Kurki kuvaa kokonaisuuksien hahmottajaksi.

- Kokonaiskuvaa on tässä työssä osattava katsoa. Matemaatikkotaustani myötä olen loogisesti päättelevä, mikä on etu ja haitta, Kurki naurahtaa.
- Toimintatapani tiiminvetäjänä on, etten singahda asioista toiseen, enkä tee päätöksiä välttämättä nopeasti. Se saattaa jopa turhauttaa, kun ns. apteekin hyllyltä ei minulta vastauksia aina tule. Toki kokemuksen myötä nopeitakin vastauksia saa, kysymyksestä riippuen.

Työyhteisön jäsenenä Kurki tahtoo olla helposti lähestyttävä ja välitön, huumorintajuinenkin. Asiakastyössä on tärkeää rakentaa luottamuksellinen suhde. Se syntyy toiminnan kautta, osoittamalla sanat todeksi. Valmentava ote ja motivointi ovat jokapäiväisiä työkaluja niin esihenkilönä kuin kouluttajana.

- Olen opiskellut myös business coachiksi ja valmentava ote kiehtoo minua. Vapaa-ajalla valmennan junioreita salibandyssa, lajin pariin päädyin kolmen poikani kautta. Valmennusoppini olen alun perin saanut yleisurheilusta, oma lajini puolestaan oli pikajuoksu. Sieltä saatuja oppeja hyödynnän kyllä vieläkin, Kurki kertoo.
- Valmennuksessa on mietittävä miten motivoida ja auttaa toista. Motivaatio sinänsä lähtee itsestä, mutta toista voi mahdollistaa tekemään asioita tietyllä tavalla.

Kurki itse motivoituu asiakastyöstä ja oppimisen mahdollistamisesta.

- Haluamme saada koulutettavat aidosti onnistumaan omassa jutussaan, ja palkinto on usein välitön. En ole varsinainen opettaja, mutta mahdollistaja ja valmentaja. Eniten pidänkin asioiden mahdollistamisesta, sekä asiakastyössä että oman tiimini kanssa.

Riittävä vaiheistaminen rakentaa jatkuvaa oppimista

Omasta oppimisesta Kurki huolehtii vertaisoppien, esimerkiksi johtamiseen ja toimialaan liittyvien keskustelujen myötä. Myös oman työn kautta hän kehittyy jatkuvasti.

- Olen etuoikeutettu, sillä olen saanut nyt 15 vuotta käydä johtamiskoulutuksia asiakkaidemme kanssa. Toki joidenkin teemojen sisältö on tuttua ja tiedän mikä kalvo seuraa toista, mutta eri elämänvaiheissa nämä asiat kuulee ja kuuntelee hieman eri tavoilla. Sitä voi luulla tietävänsä kaiken, mutta tiettyjä asioita oppii vasta vaiheittain. Ja mitä enemmän ihminen tietää, sitä enemmän hän ymmärtää kuinka vähän tietää. Se on jatkuvaa kehittymistä, Kurki kertoo.
- Usein sanon osallistujille, että koulutuspäivien jälkeen ei välttämättä ole vielä valmista. Tietoa täytyy osata vaiheistaa ja toimintaa sen pohjalta ajastaa tilanteen mukaan. Työkaluja saa riittävän pitkälle moneksi vuodeksi.

Kurjen oma vinkki oppimiseen onkin juuri riittävä vaiheistaminen. Asioita pitää osata pilkkoa ja käsitellä osissa. Samalla kuitenkin hahmotettava miten ne liittyvät isoon kokonaisuuteen. Treen koulutukset tarjoavat näitä jäsentämisen välineitä.

- Oppiminen ei aina ole nopeita voittoja, vaan se on isoja prosesseja, joita pitää itsekin viedä eteenpäin. Tapani on jakaa ja saada, ja sitä tehdään täällä meilläkin. Mitä enemmän jakaa omakohtaista kokemusta ja ajatusta, sitä enemmän tulee jalostettua teemaa ja omaa ajatteluaan. Sitten aihe saa siivet ja lähtee siihen suuntaan mitä voi hyödyntää. Se antaa paljon enemmän kuin pelkkä yksisuuntainen luennointi, Kurki kuvailee.

Oppimisen paikkoja ja kasvamista tarjoaa elämä toki muutenkin, niin myös Mika Kurjen kohdalla.

- Ihmisenä minua on opettanut eniten kolme poikaani. Loogisena päättelijänä asioihin on suhtautunut niin että ne menevät tietyssä järjestyksessä. Vanhemmuuden myötä olen oppinut, ettei mikään ole varmaa ennen kuin se on tapahtunut, Kurki hymyilee. Tämä pätee toki työelämäänkin. Maailma ja toimintaympäristöt muuttuvat nopeasti ja päätöksiä on tehtävä, vaikkei tiedä miten käy.

- Mielelläänhän puhtaita tietopohjaisia ratkaisuja aina tekisi, mutta riittämättömyys ja epävarmuus on hyväksyttävä. Ja kuitenkin on uskallettava heittäytyä siihen virtaan, sillä mitään ei saa aikaiseksi, jos odottaa täyttä varmuutta. Eteenpäin on mentävä, Kurki rohkaisee.

Teksti ja kuva: Annamari Karjalainen

Lue lisää Treeläisten kasvutarinoita: