Kokemuksia

Koulutus tarjosi kiireiseen arkeen kullanarvoisen hetken pysähtyä vaativan erityisen tuen teemojen ääreen

Sanna Laine ja Heidi Roininen.
Heidi Roininen ja Sanna Laine ottivat vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutuksen opit osaksi aktiivista kehittämistyötä; he keräsivät dataa tuen tarvitsijoista ja kasvattivat tietoisuutta niin työpaikallaan kuin sen ulkopuolellakin.

Kun erityisopetuksen koordinaattori Heidi Roininen ja laaja-alainen erityisopettaja Sanna Laine aloittivat työnsä Valkeakosken ammattiopistossa (VAAO), oppilaitoksen erityispedagoginen toiminta oli vasta aluillaan. Sen vuoksi heille muodostui hyvin aktiivinen kehittämisrooli sekä omalla työpaikallaan että kansallisissa erityispedagogiikan verkostoissa.

Juuri kehittämistyö innosti kaksikon mukaan vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutuksen pilottiin, joka toteutettiin 2019-20 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) koordinoimana viiden amk:n yhteistyönä. 

Vaikka VAAO on yleinen oppilaitos, siellä aloittaa vuosittain vaativaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Moni heistä myös suorittaa tutkintonsa loppuun juuri VAAOssa.

– Lähdimme hakemaan koulutuksesta ”kättä pidempää” tämän kohderyhmän ohjaamiselle yleisessä oppilaitoksessa, Heidi kertoo.

Heidi ja Sanna toteavat, että tarve koulutukselle oli erityisen suuri, sillä vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä Etelä-Pirkanmaan alueen peruskouluissa on ollut jatkuvassa kasvussa. Syyksi he arvelevat ainakin perusopetuksessa tapahtuneita muutoksia. Kun erityisryhmiä on lakkautettu, ryhmäkoot kasvavat ja saavutettavia oppimistavoitteita on paljon, eivät kaikki oppilaat pysy enää tahdissa mukana.

– Koska olen itsekin toiminut luokan- ja aineenopettajana, tiedän, että paine saavuttaa kaikki OPSin määrittämät tavoitteet on suuri, Sanna toteaa. 

Hän on huolissaan siitä, etteivät oppilaat ehdi tiukassa selviytymistahdissa enää pohtia elämän peruskysymyksiä: kuka minä olen, miten minä opin ja millaisia unelmia ja tavoitteita minulla on.

Jos nuoret eivät saa peruskoulusta tarvitsemaansa tukea, heiltä saattaa ammattiopistoon siirtyessä puuttua opiskelun ja elämän perustaitoja – siinäkin tapauksessa, että heillä on peruskoulun päättötodistus eikä varsinaisia diagnosoituja oppimisen ongelmia. Ammatillisen oppilaitoksen tehtäväksi tulee oppimisen ilon löytäminen ja vahvuuksien etsiminen laajoistakin haasteista huolimatta.

”Verkostoituminen oli ehdottoman parasta”

Vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutusta Sanna ja Heidi kiittävät siitä, että koulutuksessa pääsi kertaamaan paljon perusasioita lakipykälistä opetusmenetelmiin.

– Perusasiathan jäävät välillä taustalle , kun arki vain myllää eteenpäin, Sanna toteaa. Perusasioiden äärelle on hyvä palata aika-ajoin työn muuttuessa.

Koulutusmyönteisen työnantajansa ansiosta Sanna ja Heidi saivat kouluttautua yhdessä työparina. Se teki koulutuksesta antoisan.

– Saimme kullanarvoista aikaa asettua yhdessä näiden jokaisena työpäivänä mietityttävien asioiden äärelle. Hyödynsimme  kaikki hetket automatkoista lähtien työmme ja oppilaitoksen tarpeisiin, Heidi kertoo.

Toisaalta koulutuksessa pääsi myös tutustumaan joukkoon eri taustoilla erityispedagogiikan parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja ammattilaisia. Sanna ja Heidi kertovat, että heillä on edelleen käytössä oleva WhatsAppin ryhmäkeskustelu muiden samalta alueelta tulleiden osallistujien kanssa. Myös yhteydet koulutuksen opettajiin ovat säilyneet koulutuksen päättymisenkin jälkeen.

– Verkostoituminen oli ehdottoman parasta ja vierailut olivat aivan mahtavia, Sanna summaa.

Koulutuksen myötä Sanna ja Heidi ryhtyivät järjestelmällisesti keräämään dataa oman oppilaitoksensa vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrästä ja heidän tarpeistaan. Lopputulos yllätti kaksikon itsensäkin; vaikka he ovat töissä yleisessä oppilaitoksessa, 1100 opiskelijasta  lähes 80 tarvitsee vaativaa erityistä tukea. Tämä opiskelijajoukko saa myös kelan nuoren kuntoutusrahaa tai ammatillista kuntoutustukea

Jo yksin työkuorman konkretisoiminen luvuiksi auttoi työparia hahmottamaan omaa työtään paremmin.

– Saimme rauhan siitä, että eipä ihme, että meillä on työnsarkaa, suunnittelutyötä ja miettimistä myös yhteistyössä erilaisten verkostotahojen kuten erikoissairaanhoidon kanssa, Heidi kertoo.

Konkreettisten lukujen ja koulutuksesta saatujen työkalujen avulla Sanna ja Heidi lähtivät kasvattamaan tietoisuutta yleisen ammattioppilaitoksen vaativasta erityisestä tuesta niin omalla työpaikallaan kuin sen ulkopuolellakin. He muun muassa rakensivat vaativan erityisen tuen portfoliota julkiseen blogiin ja viestivät oppilaitoksen johdolle vaativan erityisen tuen teemoista. 

Myös muut erikoistumiskoulutuksen opiskelijat saivat Sannalta ja Heidiltä yleisen ammatillisen oppilaitoksen näkökulmaa koulutuksessa käytyihin keskusteluihin. Suurin osa koulutuksen opiskelijoista nimittäin työskenteli itse erityisoppilaitoksissa, ei yleisessä oppilaitoksessa Sannan ja Heidin tavoin.

Jokainen opiskelija ansaitsee saada tarvitsemansa resurssit

Erikoistumiskoulutus on tarjonnut Sannalle ja Heidille myös välineitä käydä entistä parempia ohjauskeskusteluja peruskoulujen ja opiskelijoiden perheiden kanssa. Koulutuksen myötä he pystyvät perustelemaan entistä paremmin, millaisten opiskelijoiden kannattaa hakea valmentaviin ryhmiin tai erityisoppilaitoksiin yleisen oppilaitoksen sijasta. 

Rajojen vetäminen onkin tärkeä erikoistumiskoulutuksessa vahvistunut oppi. Sanna ja Heidi korostavat, ettei kyse ole siitä, etteikö VAAOssa tai muissa yleisissä oppilaitoksissa tarjottaisi pitkällekin vietyjä yksilöllisiä polkuja ja ratkaisuja opiskelijoilleen jatkuvasti. Jokainen opiskelija kuitenkin ansaitsee päästä sellaiseen opiskelupaikkaan, jossa hänelle pystytään tarjoamaan riittävät resurssit. Osassa tapauksista se tarkoittaa yleisen oppilaitoksen sijasta erityisoppilaitosta.

Sanna ja Heidi suosittelevat vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutusta opettajien ja ohjaajien lisäksi myös erityisesti johtajille ja esihenkilöille, jotta heidän ymmärryksensä vaativasta erityisestä tuesta ja pedagogisista mahdollisuuksista ylipäätään vahvistuisi.

– Tässä olisi erinomainen paketti perustiedon saamiseksi. Koulutuksessa oli paljon herätteleviä kysymyksiä, joiden uskoisi eri työntekijäryhmiä  kiinnostavan, Sanna kertoo.


Sanna ja Heidi ovat kirjoittaneet myös artikkelin Erkkaopena erityismaassa - ihmettelyä yleisen ammattiopiston arjessa. Se tulee koulutuksen aikana toimitettuun yhteisjulkaisuun Puheenvuoroja vaativasta erityisestä tuesta, joka julkaistaan JAMKn julkaisusarjassa vuoden vaihteessa. 

Julkaisu on erikoistumiskoulutuksen kouluttajien Katariina Hakalan (TAMK), Seija Eskolan (JAMK) ja Maija Mäkisen (JAMK) toimittama kokoelma opiskelijoiden, kouluttajien ja yhteistyöhön osallistuneiden asiantuntijoiden artikeleita, joka on tuottanut elävän ja ajankohtaisen kuvan ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen kysymyksistä. 

Tutustu julkaisuun Theseuksessa

Teksti: Maria Kasdaglis

Kuva: Janne Kulosaari

Lisää tarinoita jatkuvasta oppimisesta: