Kokemuksia

Korkeakoulu, opiskelijat ja työnantajat yhdellä alustalla – Bazaar on kansainvälisesti ainutlaatuinen verkosto jatkuvan oppimisen tulevaisuuden toimijoille

Tampereen korkeakouluyhteisön tavoitteena on kannustaa eri alojen yhteiskunnallisia toimijoita viemään suomalaista korkeakoulutusta uuteen jatkuvan oppimisen aikaan. Yksi keino vauhdittaa uudenlaisten, ekosysteemisten jatkuvan oppimisen toimintamallien syntymistä on Bazaar – digitaalinen alusta, joka tuo yhteen erilaiset tarpeet ja tekijät.

Hacking Higher Education -kilpailun voitto antoi kannukset kehitystyöhön

– Bazaar-alustan kehitystyö lähti liikkeelle siitä, että entisten ja totuttujen toimintatapojen rinnalle kaivattiin ketterämpää mallia, jolla voitaisiin ratkoa jatkuvan oppimisen haasteita ja esimerkiksi yhdistää työtä ja oppimista uusilla tavoilla. Ensimmäinen konsepti-idea Bazaarista oli digitaalinen alusta, jonne eri toimijat voisivat tuoda sellaisia projekti-ideoita, aihioita ja osaamistarpeita, joihin he kaipaavat apua. Tällä idealla voitimme kansallisen Hacking Higher Education -kilpailun, jossa etsitään innovatiivisia ratkaisuja jatkuvaan oppimiseen, kertoo Bazaar-hankkeen vetäjä, erityisasiantuntija Katariina Yrjönkoski.

Kilpailuvoiton jälkeen Bazaarin kehitystiimi keskittyi kilpailutyön mukaisen alustan rakentamiseen. Kesällä 2020 aloitettiin ensimmäinen pilottiyhteistyö. Pilotoinnissa on mukana suuri joukko kumppaneita aina tutkijoista opettajiin, opiskelijoihin sekä elinkeinoelämän edustajiin.

Apua korkeakoulutuksen ja työelämän yhdistämiseen sekä ohjauspalveluiden keskittämiseen

Kehitystiimillä on jo suuria suunnitelmia vuodelle 2021. Mutta millaisia konkreettisia esimerkkejä Bazaar-alustan tulevasta tarjonnasta ja mahdollisuuksista voidaan tässä vaiheessa antaa?  

– Yksi jo testattu esimerkki Bazaarin toiminnasta on perustutkinto-opiskelijoiden ja työelämän yhdistäminen. Työnantajien ei tällä hetkellä ole kovinkaan helppoa aloittaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Käytännössä työnantajan täytyy tuntea sopiva opettaja, jolle soittaa, Yrjönkoski pohtii.

– Bazaariin voisi tulevaisuudessa olla kirjautunut suuri määrä työnantajia ja opiskelijoita. Tällöin työnantaja voisi helposti löytää ongelmalleen sopivan kurssin ja sopivat opiskelijat, jotka voivat lähteä sitä ratkomaan, Yrjönkoski selventää.

Myös erilaisten ohjauspalveluiden kokoaminen yhdelle alustalle tulee olemaan tärkeä osa Bazaarin toimintaa.  

– Tällä hetkellä useat eri toimijat tarjoavat oppimiseen, työllistymiseen ja urapolkuihin liittyvää ohjausta. Näitä palveluita hakeva henkilö saattaakin törmätä aikamoiseen tarjontaviidakkoon. Bazaarin tavoitteena on koota eri toimijoiden tuottamat palvelut yhteen, jolloin kynnys ohjauksen hakemiseen madaltuu, ja alustan käyttäjät pääsevät helpommin kiinni juuri heille sopivaan koulutuspolkuun, Yrjönkoski kertoo.

Bazaar kiinnostaa myös ulkomailla

Ihmiset työskentelevät mieluiten itselleen merkityksellisten aiheiden parissa. Siksi Bazaariin on tarkoitus kehittää jatkossa myös toimintoja, jotka tukevat samanhenkisten ihmisten kohtaamista ja tunnistavat aiheita, jotka alueellisessa jatkuvan oppimisen ekosysteemissä nousevat tärkeiksi. Ekosysteemissä tällaisiin teemoihin voidaan tuottaa uusia palveluita tai muotoilla niitä eteenpäin innovaatio- ja tutkimusaihioiksi.

– Bazaar voisi tulevaisuudessa olla paikka, johon tutkijat, opiskelijat ja työnantajat voivat kokoontua heille merkityksellisten asioiden äärelle. Alusta voisi automaattisesti tunnistaa tietyn aiheen ympärille keskittyneen keskustelun ja ohjata osallistujat perustamaan sen ympärille työryhmän tai hakemaan sille rahoitusta, visioi Yrjönkoski.

Toinen konkreettinen esimerkki Bazaarin mahdollisista käyttötarkoituksista on saatavilla olevan koulutustarjonnan kokoaminen yhdelle alustalle. Korkeakoulutasoisen koulutuksen lisäksi samalta alustalta voisivat tulevaisuudessa löytyä myös esimerkiksi kaikki alueen aikuiskoulutusmahdollisuudet. Yhtenä Bazaarin tärkeimmistä tavoitteista onkin tukea sitä, että erilaiset osaamisen kehittämiseen liittyviä palveluita tuottavat toimijat voivat löytää keskinäistä synergiaa.

– Esimerkiksi oppilaitosten, kaupungin ja erilaisten työelämäpoliittisten toimijoiden ekosysteeminen yhteistyö on mahdollisuus tuottaa palveluiden käyttäjille entistä jouhevampia palvelupolkuja sekä aidosti yksilön osaamistarpeesta lähteviä palveluita, Yrjönkoski toteaa.

Bazaar on herättänyt jo paljon ulkopuolista mielenkiintoa. Tampereen korkeakouluyhteisön tahto avautua ulospäin digitaalisesti nähdään Yrjönkosken mukaan jo lähtökohtaisesti kiinnostavana asiana.

– Vaikka erilaisia ekosysteemialustoja maailmalta löytyykin, ei Bazaarin kaltaista jatkuvan oppimisen ympärille luotua digitaalista alustaa ole vielä kehitetty. Olemme luomassa kansainvälisellä tasolla jotain aivan uutta.