Kokemuksia

Julkishallinnon johtaminen murroksessa: linjajohtamisesta strategiseen ekosysteemipohjaiseen verkostojohtamiseen

Kuvassa Mari Taverne
Uusi tehtävä kaupunkiorganisaatiossa ja uuden palvelukokonaisuuden rakentaminen kaupunkistrategian pohjalta vaativat myös strategisen johtamisosaamiseni kehittämistä. JOKO-johtamiskoulutus tarjosi siihen erinomaiset eväät ja joustavan tavan opiskella työn ohessa. JOKOn opit siirtyivät suoraan käytäntöön uutta tulevaisuuden mallia rakentaessani.

Tulevaisuuden kaupunkikehittämisen teemat ovat entistä moniulotteisempia ja monimutkaisempia ilmiöpohjaisia kokonaisuuksia, joiden ratkaisuun ja edistämiseen vaaditaan hallintorajat ylittävää strategista suunnittelua ja strategista ekosysteemipohjaista johtamista. Tämän huomasin, kun hyppäsin vuonna 2018 Tampereen kaupungille käynnistämään ja johtamaan uutta kansainvälisen osaamisen palvelukokonaisuutta kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle.
 
Maahanmuuttoon liittyvä julkisten organisaatioiden työ on vahvassa murroksessa ja etenkin kaupungeissa tämä muutos näkyy vahvasti. Tampereellakin maahanmuuttotyö lähti käyntiin ensimmäisten pakolaisten vastaanottamisella 30 vuotta sitten, jolloin palvelurakenteet kehitettiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta. Tänä päivänä, Suomessa, uusien myönnettyjen oleskelulupien määrällisesti suurin osa on työperusteisia oleskelulupia. Seuraavana tulevat perhesiteisiin ja opiskeluun perustuvat oleskeluluvat.

Maahanmuuton painopiste on siirtynyt myös Tampereella kohti työperäistä muuttoa ja tämä asetti uusia palvelutarpeita sekä yritysten, että kansainvälisten osaajien näkökulmasta. Myös kansainvälisten opiskelijoiden pitovoimaan haluttiin kiinnittää entistä enemmän huomiota ja varmistaa yritysten tarvitsemien osaajien saanti myös tulevaisuudessa.

Strategisen johtamisosaamisen kehittämistä

Uudessa tehtävässäni lähdin uudistamisessa liikkeelle strategiatyöstä ja käynnistin hallintorajat ylittävän ekosysteemipohjaisen strategiatyön, joka huipentui 2019 syksyllä julkaistuun Kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategiseen ohjelmaan. JOKO-ohjelma auttoi minua kehittämään strategisen johtamisen ymmärrystäni, jonka pohjalta lähdin rakentamaan myös omaa näkemystäni. Ymmärsin, että rakenteelliset uudistukset toiminnanohjausprosessien kehittämiseen ovat tarpeen, jotta ilmiöpohjaista kehittämistyötä voidaan edistää ja löytää hallintorajat ylittäviä ratkaisuja monimutkaistuviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Maahanmuutto on yksi niistä; se lisää Suomen kilpailuetua lisäämällä osaajatarjontaa ja kansainvälistää yrityksiämme sekä elinkeinorakennetta. Toisaalta maahanmuutto lisää alueiden eriytymistä ja voi aiheuttaa myös sosiaalisia haasteita, jos integraatio eli kotoutuminen epäonnistuu. 

Käytännön tasolla JOKO-opinnoissani sain tukea työnohjauksesta, jota opintojeni aikana oli tarjolla sekä monipuolisista luennoista, joissa perehdyttiin sekä henkilöstöjohtamiseen, liiketoimintajohtamiseen, juridiikkaan, talouteen että strategiseen johtamiseen. Mielenkiintoisimmat ja mieleenpainuvimmat luennot sisälsivät henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittämistä ja tulevaisuuden tiedolla johtamisen tematiikkaa. Sain huomata, että tekoäly ja robotiikka voivat olla hyvinkin kiinnostavia teemoja ja jokaisen tulevaisuuden johtajan tulisi ymmärtää, mitä tämä tulevaisuuden tietotekninen kehitys tarkoittaa johtamisen kannalta.

Opintojeni myötä päädyin yhdistämään työssä rakentamani kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategisen ohjelman JOKO-kehittämistehtävään, jossa paneuduin strategisen ohjelman toimeenpanoon ja siihen liittyvään muutosjohtamiseen. Näin sekä kehittämistehtävä, että opintojeni sisältö, rakentui tukemaan työssä tarvitsemaani strategisen johtamisosaamisen kehittämistä.

Tulevaisuuden johtajuus

Oman osaamisen kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan itseään johtajana ja mitä tulevaisuuden johtajilta vaaditaan. Työn murros ulottuu myös johtamiseen julkishallinnon puolella ja uudet palvelurakenteet pakottavat johtajat kehittämään hallintorajat ylittäviä kokonaisuuksia.

Johtaminen kaupunkiorganisaatiossa ei perustu enää ainoastaan suoraan linjajohtamiseen, jossa hierarkia korostuu. Johtamiselta vaaditaan entistä enemmän yhteistyöhön ja verkostojen johtamiseen perustuvaa toimintatapaa, joka mahdollistaa useiden organisaatioiden yhteiskehittämisen ja yhdessä onnistumisen. Kaupungit ovat keskeisiä toimijoita ratkomassa tulevaisuuden ilmiöpohjaisia haasteita ja sen vuoksi kaupunkiorganisaatioiden johtajilta vaaditaan strategisten kokonaisuuksien johtamista ekosysteemisissä toimintaympäristöissä.

Suosittelenkin lämpimästi JOKO-koulutusta yhtenä osaamisenkehittämisen tapana myös julkisten organisaatioiden johtajille, jotka haluavat ymmärtää tulevaisuuden johtamista paremmin.

Teksti: Mari Taverne

Tutustu JOKO-johtamiskoulutuksiin

Tarinoita ja kokemuksia