Hyppää pääsisältöön

Johanna Koivulampi-Howard: ”Kaikkea ei tarvitse opiskella heti ja yhtä aikaa”

Julkaistu 15.4.2021
,
päivitetty 15.4.2021
Tampereen ammattikorkeakoulu
Johanna Koivulampi-Howard
Johannan polku johti hänet pitkän Irlannissa eletyn ajan jälkeen ensin Treen opiskelijaksi ja sitten työntekijäksi. Nyt hän haluaa auttaa vastaavissa tilanteissa olevia asiakkaitaan löytämään uuden suunnan elämälleen ja uralleen.

Viisi vuotta sitten Johanna Koivulampi-Howard oli vasta Suomeen saapunut paluumuuttaja. Takanaan hänellä oli 18 vuotta elämää, opiskelua ja työuraa Irlannissa. Suomeen Johanna palasi, sillä he miehensä kanssa halusivat, että heidän poikansa oppisi suomen kielen ja kävisi suomalaisen koulun.

Muutto vaati paljon valmisteluja ja valmistautumista, jäiväthän Johannan ja hänen miehensä siihenastiset urat ja verkostot taakse.

– Ajattelin, että tulen takaisin hyökyaallon lailla ja koetan kaikkeni, että saan täällä elämän syrjästä kiinni, Johanna kuvailee.

Taktiikka toimi, sillä melko pian Johanna jo löysikin TE-toimiston sivuilta Tree – Jatkuvan oppimisen palveluiden järjestämän International Business and Logistics (IBL) -koulutuksen. Hän haki ja pääsi mukaan koulutukseen ja sen kautta takaisin työelämään.

Paria vuotta myöhemmin Johanna vieraili IBL-koulutuksessa alumnin roolissa kertomassa opiskelijoille, kuinka hänen oma sopeutumisensa takaisin suomalaiseen työelämään oli edennyt. Yllättäen vierailun aikana koulutuksesta vastannut Kersti Jääskeläinen vinkkasi Johannalle, että Treessä olisi hänelle sopiva paikka auki. Niin Treen opiskelijasta tuli Treen tiimin jäsen.

Nykyisin Johanna työskentelee asiakkuuspäällikkönä. Hänen kentälleen kuuluvat työvoimakoulutusten, kuten hänen itsensä käymän IBL-koulutuksen ja Piece of Work -kokonaisuuden kehittäminen ja koordinointi yhdessä muun työryhmän kanssa. Hän myös ohjaa työvoimakoulutusten opiskelijoita muun muassa kurssivalinnoissa ja harjoittelupaikan haussa. Lisäksi hän vastaa joukosta liiketalouden, työhyvinvoinnin ja media-alan täydennyskoulutuksia.

– Kaipa voisin sanoa, että työnkuvani on sitä, että yritän kehittää ja myydä sellaisia koulutuksia, jotka hyödyttävät yksilöitä ja yrityksiä jatkuvassa oppimisessa ja vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin, Johanna summaa.

Hierarkkiset irlantilaiset ja tunnontarkat suomalaiset

Koska Johannalla oli taustallaan niin monta vuotta irlantilaisessa yritysmaailmassa, hyppy Treen työntekijäksi oli kulttuurishokki. Irlantiin verrattuna työ suomalaisessa asiantuntijaorgnisaatiossa on paljon vapaampaa ja itseohjautuvampaa. Irlantilaiset organisaatiot ovat usein suomalaisia hierarkkisempia.

Johannan mukaan Irlannissa piti olla tarkkana, ettei ylitä omia valtuuksiaan. Sen vuoksi hänellä kesti hetki tottua siihen, että Treessä hän saa itse ja kollegojensa kanssa tehdä omaan osaamisalueeseensa liittyviä päätöksiä. Suomalaisessa litteämmässä organisaatiorakenteessa on paljon hyviä puolia, mutta se myös voi kuormittaa yksittäistä työntekijää kohtuuttomasti.

– Koska monet suomalaiset ovat tunnollisia työntekijöitä, monet myös palavat työpaikoillaan loppuun. Se näkyy myös meidän asiakkaissamme ja heidän tarpeissaan, Johanna pohtii.

Johanna antaa esimerkin ylitöistä. Monessa irlantilaisessa yrityksessä ylitöiden tekemiseen täytyy anoa erikseen lupa, siinä missä suomalaisessa asiantuntijaorganisaatiossa on usein liukuva työaika. Irlantilainen tapa on tarpeettoman byrokraattinen, mutta toisaalta Suomessa moni asiantuntija venyttää työpäiviään omalla päätöksellään kohtuuttoman pitkiksi.

Työssään Johanna pitää erityisesti kahdesta asiasta: suunnittelemisesta ja ihmisten kohtaamisesta. Hän on aina ollut kokonaisvaltaisesti ajatteleva ihminen. Sen vuoksi hän nauttii suunnitteluprosessista, joka lähtee yhteiskunnan suurista kysymyksistä ja etenee pikkuhiljaa kohti konkreettista koulutusta. Toisaalta asiakkaiden auttaminen tuo vastapainoa suurten kysymysten ajattelulle.

– Etenkin työvoimakoulutuksissa mieltä lämmittää, kun kuulee, että joku on löytänyt elämälleen uuden suunnan ja elämänlangan meidän koulutuksemme avulla. Se on todella palkitsevaa, Johanna kuvailee.

”Kaikkea ei tarvitse opiskella heti ja yhtä aikaa”

Kuten monella treeläisellä, on Johannallakin taustallaan varsin monipuolinen joukko opintoja. Ilmaisupainotteisen lukion jälkeen hän opiskeli matkailua ja markkinointia Porvoon matkailuopistossa. Irlannissa hän suoritti yliopistotutkinnon, johon sisältyi valtio-oppia, taloustiedettä, sosiologiaa ja saksaa.

Myös tutkinnon jälkeen hänelle on kertynyt joukko täydennyskoulutuksia. Tulevaisuudessa Johanna haaveilee tekevänsä väitöskirjan taloudellisesta hyödystä, jota jatkuva oppiminen voi yrityksille tuottaa. Tällä hetkellä hän kuitenkin koettaa ennen kaikkea toppuutella itseään jatko-opintojen kanssa.

– Minun pitäisi itse muistaa se, mitä aina sanon työvoimakoulutusten asiakkaille: kaikkea ei tarvitse opiskella heti ja yhtä aikaa, hän naurahtaa.

Johanna muistuttaa, että on tärkeää ruokkia ajatteluaan myös sellaisilla asioilla, jotka eivät suoraan liity omaan nykyiseen työrooliin. Hän itse käy muun muassa taidegallerioissa ja teatterissa toisaalta rentoutumassa, toisaalta laajentamassa omaa ajatteluaan.

Kaikki tiet johtavat Treehen

Johanna nimeää työuraltaan kolme merkittävää kasvun paikkaa. Ensimmäinen tuli vastaan hänen työskennellessään Irlannissa Cook Medicalilla. Johanna päätyi vastaamaan yksin kaikesta Suomeen suuntautuvasta viennistä.

– Kun yritys kasvoi kovaa tahtia ja työmäärä lisääntyi sen mukana, jouduin tiivistämään ja tehostamaan omia työskentelyn tapojani ja automatisoimaan kaiken mitä pystyin. Kehityin työskentelytavoiltani todella paljon, hän kuvailee.

IBL-koulutuksen kautta hän taas pääsi työskentelemään Meditas-nimisessä startup-yrityksessä. Meditaksen omistaja oli visionääri, jolta Johanna oppi heittäytymistä ja rohkeutta: kaikenlaista voi tehdä ja kokeilla rohkeasti.

Kolmas suuri loikka tuli eteen Johannan siirtyessä Treehen ja koulutusmaailmaan. Hän kuvailee, että työ Treessä yhdistelee kaikkea hänen aiemmin keräämäänsä osaamista:

– Oikeastaan kaikki, mitä olen tähän asti elämässäni tehnyt, johtaa Treehen. Olen tehnyt jokaista tämän työn aluetta aiemmin jossain ja opiskellut montaa asiaa; matkailua ja markkinointia, politiikkaa, yhteiskuntatiedettä, taloustiedettä ja kieliä. Kaikkea tietoa, jota olen aiemmin kerännyt, pystyn hyödyntämään tässä.

Johanna toteaa, että työpaikasta ja kulttuurista toiseen siirtyminen on aina kova ja vaativa paikka. Samaan aikaan pitäisi pystyä sopeutumaan uuteen ympäristöön ja pitämään silti kiinni omista ydinarvoistaan. Kokemus ja urakäänteet ovat kuitenkin kasvattaneet itseluottamusta: kun on jo pärjännyt monenlaisissa eri tilanteissa, alkaa pikkuhiljaa uskoa siihen, että pärjää vastaisuudessakin.

– Se tuo myös ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan. Mitä enemmän on ollut erilaisissa paikoissa, kulttuureissa ja asemissa, sitä paremmin pystyy ymmärtämään työkavereitaan. Ja samalla ei välitä pikkuasioista vaan keskittyy isoon kuvaan, mikä on muiden ihmisten kanssa työskennellessä hirveän tärkeää, Johanna toteaa.

Teksti: Maria Kasdaglis
Kuva: Heini Pääkkönen