Kokemuksia

Jatkuvan oppimisen pilotissa Living Lab tuo yhteen tieteen ja työelämän

Projektipäällikkö Lasse Rautniemi
Tärkeänä osana Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen hanketta ovat erilaiset pilotit, joiden tarkoituksena on muovata koulutuksia jatkuvan oppimisen hengessä sekä luoda siltoja asiantuntijoiden, tutkijoiden, opiskelijoiden ja organisaatioiden välille. Jatkuvan oppimisen piloteissa kokeillaan ja ratkaistaan erilaisia nykypäivän haasteita, ja oppimisympäristönä niissä toimii aidosti koko maailma.

Koulutuskokonaisuuksista oppeja Living Labia varten

Yksi jatkuvan oppimisen piloteista on Living Lab, joka tuo sosiaalityön ja yhteiskuntatieteet työelämän ytimeen. Paitsi fyysinen työskentelytila, Living Lab on myös koulutusalusta, joka yhdistää työn ja opiskelun uudenlaisella tavalla. Living Labissa asiakkaat ja työntekijät, opiskelijat ja opettajat, tutkijat ja kehittäjät voivat kohdata ja ratkoa yhteisiä käytännön pulmia. Pilotin ensimmäisessä vaiheessa Living Lab -kokonaisuudessa tarjotaan uudenlaisia mahdollisuuksia työssäoppimiseen. Pian on kuitenkin määrä siirtyä konkretiaan, kun hankkeelle perustetaan oma fyysinen laboratorioympäristö, johon toiminta keskitetään.

Living Labissa suunnitellaan parhaillaan erilaisia sosiaali- ja terveysalaan liittyviä koulutuskokonaisuuksia. Tammikuussa 2021 on alkamassa vahvaan vuorovaikutukseen tähtäävä opintojakso, ”Asiakkaana ja ammattilaisena moniammatillisilla sote-yhdyspinnoilla”, johon etsitään mukaan terveys- ja yhteiskuntatieteiden perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi työelämäkumppania.

Tämä koulutuskokonaisuus luo pohjaa varsinaiselle fyysiselle Living Labille, jonka on tarkoitus avautua Tampereelle valmistuvaan Kaupin yliopistolliseen sosiaali- ja terveyskeskukseen vuonna 2023. Koulutuskokonaisuudessa pohditaan muun muassa keinoja parantaa Kaupissa tehtävää sosiaali- ja terveysalojen yhteistyötä. Nämä kurssikokonaisuudet toimivat alan opiskelijoille osana perusopintoja, mutta työelämän puolella aivan uudenlaisena tapana suorittaa täydentävää koulutusta.

Elävä laboratorio yhteistyölle

Mikäli Living Lab päästään suunnitelmien mukaisesti avaamaan osaksi Kaupin yliopistollista sosiaali- ja terveyskeskusta, pohjatyöstä ja siihen liittyvistä koulutuksista saadut opit siirretään fyysiseen ympäristöön. Living Labin kaltaiselta tilalta vaaditaan paljon myös teknologian näkökulmasta, sillä prosessien tulee sujua saumattomasti niin asiakaskokemuksen kuin tutkimuksen ja käytännön työnkin näkökulmasta. Living Lab -hankkeen suunnittelussa alusta asti mukana ollut projektipäällikkö Lasse Rautniemi kertoo konkreettisen esimerkin siitä, millaisena fyysisen Living Labin toiminta voi tulevaisuudessa näyttäytyä:

– Otetaan esimerkkinä asiakas, joka saapuu Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanotolle diabeteksen vuoksi. Henkilön kanssa jutellessaan terveydenhoitaja huomaa taustalta löytyvän varsinaisen sairauden lisäksi päihdeongelmia ja yksinäisyyttä. Asiakkaan suostumuksella kokonaisuutta voidaan lähteä hoitamaan sopivan asiantuntijaryhmän toimin heti, samassa tilassa.

Eri alojen asiantuntijoiden yhteistyön tehostamisen lisäksi Living Lab toimii myös tilana, jossa eri alojen opiskelijat, opettajat ja tutkijat pääsevät seuraamaan todellisia asiakastilanteita ja keskustelemaan ja miettimään ratkaisuja yhdessä.

– Käytännönläheisyys tarjoaa varmasti uusia näkökulmia myös tutkimukseen – on kiinnostavaa nähdä, eroavatko mukana olleiden opiskelijoiden gradut jollain lailla siitä, millaisia ne yleensä ovat, Rautniemi pohtii.

Rautniemen mukaan pilottia olisi rahkeita myös laajentaa sellaisille osa-alueille, jotka eivät suoranaisesti edes liity sosiaali- ja terveysalaan tai yhteiskuntatieteisiin.

– Kuten sanottua, Living Lab vaatii paljon myös siltä tilalta, jossa se sijaitsee. Uudenlaiset tekniset ratkaisut ja moderni teknologia ovat avainasemassa. Olisi upeaa, jos esimerkiksi Kaupin suunnittelu- ja kehitystyössä hyödynnettäisiin yhteiskuntatieteiden lisäksi myös insinööriosaamista. Siltä puolelta voisi löytyä aivan uudenlaisia ratkaisuja, joita sosiaali- ja terveyspuolella ei ehkä ole osattu edes ottaa huomioon, Rautniemi visioi.

Uusia näkökulmia työssä oppimiseen

Living Lab tarkastelee myös, onko perinteinen tutkintolähtöinen ajattelu enää nykyaikaa, ja millaista täydennyskoulutus tulevaisuudessa voisi parhaimmillaan olla.

– Työelämään siirtyminen herättää usein myös epävarmuuden tunteita: olenko nyt oppinut kaiken, mitä työssäni tarvitsen? Living Lab voi ohjata jatko-opintoihin luontevasti, esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuden työskennellä ja saada rahallista tukea tutkimusta varten yhtäaikaisesti. Näin esimerkiksi väitöstutkimuksen aihe voisi löytyä omalta työpaikalta Kaupista, Rautniemi pohtii.

Polku opinnoista työelämään ja työssä oppimiseen on perinteisesti nähty varsin suoraviivaisena: ensin opiskellaan tutkinto, tämän jälkeen siirrytään töihin, ja myöhemmin suoritetaan mahdollisesti täydennyskoulutusta.

– Tässä mallissa perustutkinto-opiskelijat ja jo työelämään siirtyneet opiskelevat samoilla kursseilla. Olemme testanneet tällaista toimintatapaa yhdessä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa, ja tulokset olivat rohkaisevia: avoin asiantuntijaluentojen sarja sai osallistujilta erittäin hyvän palautteen, Rautniemi kertoo.

Julkisella sektorilla toimivat alat on historiallisistakin syistä nähty usein melko kankeina ja rakenteiltaan jäykkinä. Yksi Living Labin monista eduista onkin uudenlaisen innovoinnin mahdollistaminen.

– Haluamme mukaan innostuneita ihmisiä, joilla on palo kehittää uutta. Luomme tilaa myös riskinotolle, joka on olennainen osa mitä tahansa uuden luomista. Tämän koko prosessin tuloksena toivottavasti syntyy rakenne ja toimintapa, joka jää pysyväksi osaksi Kaupin keskuksen päivittäistä toimintaa, Rautniemi tiivistää.

Tutustu jatkuvan oppimisen kehittämiseen

Kokemuksia jatkuvasta oppimisesta