Kokemuksia

Heli Palonen: ”Ilman verkostoja ei voi tarjota asiakkailleen parasta mahdollista tukea”

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus kannusti rakentamaan verkostoja, herättämään keskustelua työpaikalla ja ottamaan haltuun tietotekniikkaa.

Nuorten työvalmentaja Heli Palonen on elävä esimerkki siitä, ettei opiskelu ole vain parikymppisten juttu. Hän valmistui TAMKilta sosionomiksi 47-vuotiaana. Aiemmalta koulutukseltaan hän on lähihoitaja.

Opiskelu olisi kiinnostanut Heliä jo aiemmin, mutta häntä jännitti, pärjäisikö hän korkeakouluopinnoissa. Halu saada lisää vastuuta työelämässä ja päästä kehittämään itseään antoi kuitenkin loppusysäisyn tutkinto-opiskelijaksi hakemiselle.

– Ajattelin, että minulla on työelämässä enemmän annettavaa, kuin sillä hetkellä pystyi antamaan, Heli kertoo.

Pääsykokeiden ensimmäisessä vaiheessa vastassa oli kuitenkin iso joukko muitakin hakijoita. Kokeen tehtyään Heli ehti jo soittaa miehelleen ja pyytää tätä hakemaan hänet kotiin; Heli ei uskonut, että hänellä olisi mitään mahdollisuutta jatkaa kokeen toiseen vaiheeseen.

Miehensä kannustuksesta Heli jäi kuitenkin odottamaan, ja hänen nimensä löytyi kuin löytyikin toiseen vaiheeseen valittujen joukosta. Lopulta Heli tuli valituksi opiskelemaan samalla yrittämällä.

Tutkinnon opiskelu töiden ohessa oli haastavaa, mutta ennen kaikkea voimaannuttavaa.

– Oli äärettömän palkitsevaa, kun huomasin, että osaan tehdä asioita siinä missä muutkin, ja muut ajattelevat samalla tavalla kuin itse, Heli kuvailee.

Opiskelun jano ei päättynyt sosionomiksi valmistumiseen. Kun Heli bongasi lehtimainoksesta asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen, hän innostui heti.

– Aihe sopi minulle kuin nenä päähän! Asiakkaan palveluketjun kokonaisuus ja rinnalla kulkeminen on todella tärkeää. Ajattelun pitää lähteä asiakkaasta eikä palvelusta.

Työssään Heli oli nähnyt, että on paljon kaikenikäisiä ja monissa tilanteissa olevia kansalaisia, jotka on ymmärretty väärin. He hukkuvat palveluiden viidakkoon, eikä kukaan ammattilainen näe heidän tilanteensa kokonaisuutta. Heli oli myös hahmottanut, että vahvat vuorovaikutustaidot ovat hänen oma vahvuutensa, jota hän voisi työelämässä tarjota vielä enemmän.

Heli Palosen kuva. Taustalla lukee: Parempi epäonnistua jonkun tekemisessä kuin onnistua siinä, ettei tee mitään.
Heli Palonen

Erikoistumiskoulutuksesta Heli kertoo oppineensa todella paljon. Korona-epidemian vuoksi opetuksen siirtyminen verkkoon toi oppimiseen vielä uuden tason. Asiakas- ja palveluohjauksen opiskelun lisäksi koulutuksessa pääsi opettelemaan tietoteknisiä taitoja ja ottamaan haltuun uusia työkaluja. Etenkin nuorten kanssa työskennellessä on oleellista pystyä tarjoamaan verkkokohtaamisen keinoja myös epidemia-ajan ulkopuolella.

– Kasvokkaisuus ei varmasti poistu sosiaalialta, mutta on myös asioita, joita voi tehdä eri tavalla ja uusilla välineillä, Heli pohtii.

Erikoistumiskoulutuksen anti on muutenkin siirtynyt Helin mukaan suoraan hänen työntekoonsa. Hän herättää työyhteisössä keskustelua ja tuo asioita entistä innokkaammin esiin nyt, kun hänellä on takanaan koulutuksen tarjoamia faktoja, tutkimustuloksia ja perusteita. Näin koko työyhteisö ja organisaatio pääsee hyötymään kouluttautumisesta.

Erikoistumiskoulutuksessa opiskelu antoi mahdollisuuden pysähtyä reflektoimaan ja pohtimaan omaa toimintaa ammattilaisena. Se myös innosti Heliä rakentamaan entistä parempia verkostoja muihin sote-alan ammattilaisiin.

– Ilman verkostoja ei voi tarjota asiakkailleen parasta mahdollista tukea. Kaikilla sote-alan toimijoilla pitäisi olla ymmärrys ja kunnioitus eri sote-ammatteja kohtaan, Heli toteaa.

Itsensä kehittäminen välittyy myös toisella tapaa Helin asiakaskohtaamisiin nuorten työvalmentajana. Omasta kokemuksestaan hän tietää, ettei kaikkia kysymyksiä tarvitse ratkaista nuorena.

– Nuoret sanovat usein, että heiltä odotetaan, että he etenevät tietyllä kaavalla. Mutta ei, jokaisella on oma polku.

Teksti: Maria Kasdaglis