Epidemiologia
Epidemiologia on sairauksien esiintyvyyttä tutkiva tieteenala. Se käsittelee sairauksia todennäköisyyspohjaisesti (stokastisina prosessina), siitä lähtökohdasta, että säännönmukaisuudet kyetään parhaiten havaitsemaan riittävän suurissa aineistoissa. Perinteisen määritelmän mukaan epidemiologia on oppi sairauksien esiintyvyydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Historiallisesti epidemiologia keskittyi tarttuvien tautien esiintyvyyteen. Nykyisin epidemiologinen tutkimus käsittelee yleisesti myös ei-tarttuvien tautien esiintyvyyttä ja niihin vaikuttavia syy-seuraussuhteita, mutta myös terveydenhuollon toimintaa, interventioiden vaikuttavuutta sekä sairauksien ehkäisyä ja seulontaa. Epidemiologia on väestötutkimusta ja kattaa sekä kuvailevia että analyyttisiä lähestymistapoja, myös kokeellista interventiotutkimusta (kuten satunnaistetut kokeet).
Epidemiologiassa keskeistä ovat menetelmälliset kysymykset kuten tutkimusasetelmat sekä terveyden ja sairauden sekä näihin vaikuttavien tekijöiden mittaaminen. Epidemiologisen tutkimuksen keskeinen haaste on syy-yhteyksien erottaminen pelkistä korrelaatioista. Epidemiologinen syykäsitys nojaa todennäköisyyspohjaiseen (probabilistiseen) malliin: syytekijä muuttaa vasteen esiintyvyyttä.
Aihepiiriltään epidemiologian tutkimuskysymykset kattavat sekä kliinisen lääketieteen että kansanterveyden, joten sovellusalue on hyvin laaja. Eri sairauksiin tai syytekijöihin perustuvien jaottelujen (kuten tarttuvien tautien epidemiologia, syöpäepidemiologia tai ravitsemusepidemiologia) lisäksi voidaan mainita kliininen epidemiologia, johon kuuluu tutkimuskysymyksiä diagnostiikan ja ennusteen arvioinnista terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuteen.
Tampereen yliopistossa epidemiologian oppialalla tutkitaan mm. syövän esiintyvyyttä, syytekijöitä ja seulontaa, infektioita ja rokotuksia, varhaisen ravitsemuksen yhteyttä tyypin 1 diabetekseen ja muihin sairauksiin, raskaana olevien terveyttä ja elintapoja sekä urologisia sairauksia ja säteilyn terveysvaikutuksia.
