Avoin korkeakoulu juhlii pyöreitä vuosia: Tampereen yliopisto avasi ensimmäisenä opetustaan myös ”kelvottomille”
Valtaosa maailmaa muokkaavista aatteista saapuu meille tuontitavarana. Niin myös avoin korkeakouluopetus, jonka tarjonnasta suomalaiset ovat saaneet nauttia jo puoli vuosisataa.
– Yliopistojen kurssitarjonnan avaaminen sai vaikutteita brittiläisestä ”open university” -ajattelusta. Tavoitteena oli koulutuksen tasa-arvoistaminen: mahdollisuus opintoihin haluttiin antaa myös ihmisille, joilla ei ollut korkeakoulukelpoisuutta – esimerkiksi ylioppilastutkintoa, kertoo Tampereen yliopiston koulutuksen ja oppimisen johtaja Jukka Mäkinen.
Ensimmäisenä kurssitarjontansa avasi Tampereen yliopisto. Opetus toteutettiin aluksi iltaisin tai viikonloppuisin, jotta työssäkäyvät pääsivät osallistumaan kursseille. Nopeasti uutta opetusmallia lähdettiin viemään myös yliopistopaikkakuntien ulkopuolelle.
– Tampereen yliopisto perusti alueelliset toimipaikat muun muassa Hämeenlinnaan ja Seinäjoelle. Tätä pääradan varteen noussutta kokonaisuutta alettiin pian nimittää radanvarsiyliopistoksi, Mäkinen kertoo.
Pandemia nosti avoimen suosion huippuunsa
Nykyään avointa opetusta on tarjolla kaikissa Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Koulutuksen tasa-arvoistamisen rinnalle on vuosien varrella tullut liuta uusia tehtäviä. Avoin tarjoaa nuorille mahdollisuuden kokeilla itseään kiinnostavia aloja ja vaihtoehtoisen väylän tutkinto-opintoihin, sekä työelämässä jo oleville helpon tavan kehittää omaa osaamistaan.
50-vuotias avoin korkeakouluopetus voi lukujen valossa hyvin. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet viime vuosina, ja suomalaiset koteihinsa pakottanut koronapandemia on nostanut tilastoihin suorastaan piikin.
– Ihmisillä on halu ja tarve oppia ja opiskella uutta. Avoimeen on helppo hakeutua, se on edullinen ja tarjoaa tutun tavan opiskella, Mäkinen pohtii.
Jälleen suurten muutosten äärellä
Korkeakoulutuksella on edessään vastaavanlainen uudistuminen kuin 60-luvulla. Valtakunnallisen jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteena on tuoda koulutustarjonta yhä useamman ulottuville, merkittävästi aiempaa ketterämmin.
Mäkisen mukaan avoimella on tässä työssä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia: onhan se tuttu ja tunnustettu kouluttautumismuoto paitsi suomalaisten, myös heidän osaamisestaan kiinnostuneiden työnantajien keskuudessa.
– Nyt avoimen kautta tarjotaan lähinnä perusopintoja. Työelämässä olevia täydennyskouluttautujia voisivat palvella paremmin esimerkiksi ajankohtaisten teemojen tai ilmiöiden ympärille rakennetut räätälöidyt kokonaisuudet. Kurssitarjonnan avaaminen vaatisi tosin nykyisen rahoitusmallin miettimistä uudelleen.
Mäkisen mukaan korkeakoulut voisivat tarjota avoimen kautta myös nykyistä selkeämpiä ja monipuolisempia reittejä tutkintokoulutukseen.
– Tällä hetkellä tietyn opintomäärän suorittaminen tietyllä keskiarvolla takaa ainoastaan oikeuden hakea tutkinto-oikeutta avoimen väylän kautta. Voisimmeko palkita ahkerasta työnteosta suoraan oikeudella suorittaa kandidaatintutkinto?
Jukka Mäkinen on johtaja Tampereen yliopiston koulutuksen ja oppimisen palveluyksikössä. Mäkinen on toiminut pitkään täydennyskoulutuksen tehtävissä Tampereen yliopistossa, muun muassa koulutuspäällikkönä, kehitysjohtajana ja TYTin johtajana sen viimeisinä vuosina 2009–2010.
Palaa sivulle Jatkuva oppiminen