Hyppää pääsisältöön

Ari-Veikko Anttiroiko: Kunta- ja alueyhteisöjen palveluosaamisen ydinalueet

Julkaistu 17.10.2019
,
päivitetty 2.8.2023
Tampereen yliopisto
Paikallisten ja globaalien kehitysprosessien muutoksesta ja yhteenkietoutumisesta on keskusteltu jo vuosikymmenien ajan. Kiihtyvä muutos on asettanut organisaatiot ja työyhteisöt sekä niiden johtamiskäytännöt uusien haasteiden eteen niin julkisessa hallinnossa kuin yrityksissä ja järjestöissäkin. Seuraavassa asiaa tarkastellaan paikallis- ja aluetason julkisyhteisöjen ja erityisesti niiden palvelutehtävän toteuttamista edellyttävän osaamisen kannalta.

Ymmärryksemme julkisen sektorin tehtävistä ja toimintatavoista on täysin toisenlainen kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Muutoksen merkit ovat erityisen voimakkaat paikallis- ja aluetasolla, jossa tuotetaan suurin osa maamme julkisista palveluista. Millaista osaamista kunta- ja alueyhteisöjen järjestämien palvelujen johtaminen, suunnittelu, kehittäminen ja toimeenpano edellyttävät monimutkaistuvassa toimintaympäristössä? Kapea-alaisten osaamistarpeiden sijaan tätä on hyvä pohtia laaja-alaisena työelämävalmiuksia koskevana kysymyksenä, mukaan lukien orientoituminen uusiin asioihin, osaamisen soveltaminen ja elinikäinen oppiminen (Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, 2019). 

Johtajien ja asiantuntijoiden osaamisvaatimukset

Kunta- ja alueyhteisöjen työntekijöiden osaamisvaatimusten muutoksen taustalla vaikuttavat mm. teknologinen kehitys, hallinnan ja palvelujen uudet organisointitavat ja niihin liittyen sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden ja -prosessien muutos (Valkama & Anttiroiko 2011). Tämä näkyy julkisen palvelun saralla monimuotoistuvina palveluprosesseina, joiden johtaminen edellyttää uutta orientaatiota ja osaamista. Perinteinen hierarkkinen käskyohjaus ja professionalismi ei toimi itseohjautuvassa ja osallistavassa ympäristössä, jossa toimijat tarvitsevat toistensa resursseja palvelujensa tuottamiseen. 

Osa osaamisvaatimuksista liittyy ns. koviin tietämysalueisiin, kuten lainsäädäntöön, talousasioihin, muodollisiin sopimussuhteisiin ja hankintaosaamiseen, kun taas osaa voidaan luonnehtia pehmeiksi osaamisalueiksi. Näihin kuuluu esimerkiksi vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Osaamista tarvitaan näiden ohella myös työyhteisön sisäisessä voimavarojen johtamisessa ja valmentamisessa. (Sivonen & Pouru, 2014.) 

Julkisella sektorilla oman haasteensa muodostaa se, että julkisten järjestelmien uudistaminen ja mittavat reformit lisäävät erityisesti palveluintegraatioon sekä sektorien väliseen yhteistyöhön liittyviä vaatimuksia (esim. Zitting et al., 2019). 

Tulevaisuuden osaamistarpeiden aihioita

Toimintaympäristön muutossuuntien tunnistamisessa ja julkisyhteisöjen osaamistarpeiden kartoituksissa on noussut esiin muutamia selvästi tunnistettavissa olevia osaamisen ja työelämävalmiuksien kehittämistarpeita. Yksi hallitseva teema on teknologia ja sen vaikutus, mikä näkyy palvelujen johtamisessa erityisesti älykkäiden palvelujärjestelmien johtamisen, uusien kulutus- ja jakeluympäristöjen ja asiakaslähtöisen palvelumuotoilun kysymyksissä. Ilman tällaisia taitoja oman yksikön palveluja on vaikea integroida älykkään kaupungin palveluekosysteemiin. 

Toinen läpileikkaava osaamistarve liittyy palvelujohtamisen tietoperustaisuuteen ja yleisemminkin tietojohtamiseen. Erityisesti datan kerääminen, analysointi ja monipuolinen hyödyntäminen on noussut haasteeksi kuntien ja alueyhteisöjen palvelutehtävän toteuttamisessa. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös tutkimustiedon hyödyntäminen palveluja koskevassa päätöksenteossa

Oman osaamistarpeensa muodostavat alueyhteisöjen arvonluomisen prosessit, organisaatioiden uudistumiskyvyn vahvistaminen sekä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta korostava toimintakulttuuri. Samalla kun nämä ovat rakenteellisia kysymyksiä, ne kytkeytyvät myös organisaatiotason uudistusprosesseihin ja hyvin käytännönläheisiin sisäisiin ja ulkoisiin vuorovaikutussuhteisiin.

Oman haasteensa tässä kokonaisuudessa muodostaa viestinnällisen ympäristön muutos ja siihen liittyen kuntien ja muiden alueyhteisöjen johtajien ja asiantuntijoiden vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Niillä on yllättävän suuri vaikutus siihen, miten organisaatio onnistuu tehtävässään. 

Lopuksi

Edellä on hahmoteltu muutamia keskeisiä osa-alueita, joiden saralla kuntien ja alueyhteisöjen palveluosaamista on alan tutkimuksen ja osaamistarveselvitysten mukaan syytä kehittää. Yksi mahdollisuus tämän tarpeen tyydyttämiseen oli osallistua asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyön tuloksena syntyneeseen työelämälähtöiseen Uudista ja vaikuta palveluosaamisella -koulutukseen, joka on kunta- ja alueyhteisöjen palveluosaamisen erikoistumiskoulutus.


Lähteet:

Sivonen, S. & Pouru, L. (toim). (2014). Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. Loppuraportti. Helsinki: KT Kuntatyönantajat. Suomen Kuntaliitto. (Käytetty 3.10.2019). Saatavissa: http://www.kt.fi/publications/2014-002

Valkama, P. & Anttiroiko, A.-V. (2011). Innovaatioperusteinen palvelutalouden muutos: verkostoitumisen ja digitalisaation vaikutukset julkisiin palveluihin. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 107(3), 256-273.

Zitting, J., Laulainen, S., & Niiranen, V. (2019). Lähi- ja keskijohdon osaamisvaatimukset sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiossa. Yhteiskuntapolitiikka, 84(4), 380-392. 

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (2019). Koulutuspolitiikka ja osaaminen. (Käytetty 3.10.2019). Saatavissa: http://www.yhteiskunta-ala.fi/ykavaikuttaa/koulutuspolitiikka-ja-osaaminen/