Anniina Nurmi: Rakennusarkkitehdin koulutus valmistaa työelämään
Ajattelin jo lapsena haluavani jonain päivänä olla arkkitehti. Piirsin paljon ja jo silloin minusta oli hauskaa piirtää kouluvihkoon unelmieni talon pohjapiirustuksia. Kasvaessani hieman vanhemmaksi arkkitehtuuri kuitenkin unohtui joksikin aikaa ja lukioaika sekä lukion jälkeinen välivuosi kuluivatkin omaa kutsumusammattia pohtiessa.
Tutustuin mahdollisiin koulutuksiin yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ja törmäsin koulutukseen, josta en ollut aikaisemmin kuullut: rakennusarkkitehdin koulutukseen. Koulutuksen kuvaus herätti kiinnostukseni ja päädyinkin lopulta hakemaan sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun opiskelemaan arkkitehtuuria. Opiskelupaikka rakennusarkkitehdin koulutukseen avautui ja epäröimättä otin paikan vastaan.
Rakennusarkkitehdin koulutus kasvattaa suunnittelijana heti ensimmäisen opiskeluvuoden alusta lähtien. Koulutuksen ydin ovat suunnitteluprojektit, joiden aikana opiskelija pääsee käyttämään luovuuttaan. Suunnitteluprojekteja tukevat niiden ohella käytävät muut kurssit, jotka kehittävät opiskelijan teknistä ja teoreettista osaamista suunnittelijana.
Itse koen juuri näiden suunnitteluprojektien kehittäneen minua suunnittelijana erittäin paljon, sillä niiden aikana olen joutunut astumaan ulos mukavuusalueeltani ja päässyt oppimaan valtavasti uutta. Suunnitteluprojekteja on ollut ensimmäisten opiskeluvuosien pientalon suunnittelusta aina koulukeskuksen suunnitteluun viimeisenä opiskeluvuonna. Myös henkilökohtaisen ohjauksen suuri määrä on ollut tärkeässä osassa omaa oppimistani.
Rakennusarkkitehdin koulutus valmistaa opiskelijan työelämään. Opiskelijan teknistä osaamista kartutetaan monipuolisesti erilaisilla kursseilla aina rakennesuunnittelusta suunnitteluohjelmien käyttämiseen. Suunnitteluohjelmien käytön aloittaminen varhaisessa vaiheessa opiskeluja antaa opiskelijalle suuren edun työelämässä.
Viimeiset opiskeluvuodet mahdollistavat myös työnteon vaikkapa arkkitehtitoimistossa opiskelujen ohella, sillä lähiopetuksen aikataulu on järjestetty juuri työntekoa silmällä pitäen. Juuri tästä syystä itsellänikin on työpaikka arkkitehtitoimistossa Tampereella jo ennen koulusta valmistumista. Ainakin omalla työpaikallani nähdään myös rakennusarkkitehtien valmius työelämään.
Viimeinen opiskelukevät on mennyt opinnäytetyötä tehdessä ja viimeisiä kursseja käydessä. Monien opiskelukevättä on varjostanut pakko etäopiskeluun, eikä lähiopetustunteja ole näin ollut mahdollista järjestää koululla. Lähiopetus on toteutettu etäluennoilla ja tehtävänantoja on saatettu joutua muokkaamaan paremmin poikkeustilanteeseen sopiviksi.
Itse koen kuitenkin, että opetus on saatu järjestettyä tehokkaasti myös etänä, eikä se ole juurikaan vaikuttanut luentojen pitämiseen. Kuitenkin tehtävien luonne on hieman muuttunut suppeammaksi, mikä on tietenkin harmillista oppimisen kannalta. Opinnäytetyön tekemiseen poikkeustilanne on vaikuttanut siten, että opiskelijan ja ohjaajan väliset palaverit on pidetty sähköisesti ja työnteko on ollut erittäin itsenäistä.
Opiskelutaipaleesta rakennusarkkitehdiksi päällimmäisenä mielessäni on kasvaminen. Opintojen aikana muodostuneet omat mielipiteet ja tyyli saavat tukea teknisestä osaamisesta. Opittavaa työelämästä on vielä paljon, mutta koulutukseni ansiosta minulla on mahdollisuus kehittää itseäni ja uraani arkkitehtuurin alalla.
Teksti ja kuva: Anniina Nurmi