Alumnimme Samuli Miettinen: Palkittu arkkitehti puhuu onnellisuuden ja kokonaisvaltaisen kestävyyden puolesta

Arkkitehtikoulu antoi valtavan nosteen uralle 

Samuli Miettinen tunnetaan Tampereella kenties parhaiten vuoden 2024 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajana. Palkinto myönnettiin Tammelan stadionin suunnittelutyöstä, jota Samuli johti pääsuunnittelijan roolissa. Yleisön omakseen ottamaa stadionia on kiitelty sekä arkkitehtuuristaan että toimivuudestaan jalkapalloareenana.

Ennen Tammelan stadionia ja siihen liittynyttä kymmenvuotista prosessia oli ehtinyt tapahtua paljon muutakin. Vuonna 1998 perustettu JKMM Arkkitehdit on suunnitellut vuosien varrella valtavan määrän tunnettuja uudis- ja kunnostuskohteita Amos Rexistä Kansallismuseon laajennukseen, Taideyliopistosta Tanssin taloon ja OP-ryhmän pääkonttorista Jyväskylän keskussairaalaan. Yksi viimeisimmistä on Helsingin Ruoholahdessa vuonna 2024 käyttöön avattu We Land -toimistorakennus.

Samuli perusti arkkitehtitoimiston yhdessä Tampereella tutuksi tulleiden opiskelijakollegojensa Juha Mäki-Jyllilän ja Asmo Jaaksin sekä Helsingissä opiskelleen Teemu Kurkelan kanssa.

Arkkitehtikoulu antoi valtavan boostin uralle. Jo opiskeluaikana tavoitteena oli koko ajan voittaa joku kilpailu ja saada toimisto pystyyn, ja näin sitten kävikin. Voitimme Turun pääkirjaston arkkitehtikilpailun vuonna 1998, ja siitä tuli ensimmäinen yhteinen suunnittelutehtävämme."

Samuli Miettinen

– Arkkitehtikoulu antoi valtavan boostin uralle. Jo opiskeluaikana tavoitteena oli koko ajan voittaa joku kilpailu ja saada toimisto pystyyn, ja näin sitten kävikin. Voitimme Turun pääkirjaston arkkitehtikilpailun vuonna 1998, ja siitä tuli ensimmäinen yhteinen suunnittelutehtävämme, Samuli kertoo.

JKMM Arkkitehtien oma nykyinen toimitila on varsin näyttävä sekin. Yrityksen noin 90 työntekijällä on käytössään toimistotilaa kolmessa kerroksessa Helsingin Kampissa.

Kestävyys on paljon muutakin kuin ekologiaa

Samuli kuvailee arkkitehdin työtä 95-prosenttisesti pikkutarkaksi tekniseksi suorittamiseksi ja loppuosaa luovuudeksi. Hän uskoo, että huolellisella, taitavalla ja paneutuvalla työllä luodaan kulttuurisia merkityksiä ja tuodaan esimerkiksi oppimis- ja työympäristöihin hyvinvointia, iloa ja onnellisuuden infrastruktuuria.

Samuli puhuu myös vahvasti kestävyyden puolesta ja näkee sen paljon laajemmin kuin ekologisena kysymyksenä. Kestävyys on myös sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen, taiteellinen ja kulttuurinen tehtävä. Keskeinen osa arkkitehdin työtä onkin ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen, ja siksi kestävä lopputulos vaatii väistämättä myös kompromisseja.

– Arkkitehtuurista löytyy myös monia niche-osaamista vaativia lokeroita. Esimerkiksi korjausrakentaminen on kasvussa, todellisen kestävän rakentamisen osaamiselle on kysyntää ja myös tietotekniikan alueelta löytyy valtavasti erilaisia osa-alueita, Samuli luettelee.

Samuli kannattaa lämpimästi tieteenalojen välistä yhteistyötä. Esimerkiksi arkkitehtien ja insinöörien välistä vastakkainasettelua hän pitää täysin turhana.

– Insinööripuolella osaaminen on usein arkkitehtejä syvempää mutta kapeampaa. Integroidun suunnittelun tavoitteena on, että arkkitehti syventää omaa osaamistaan ja insinööri puolestaan leventää omaansa. Ympäristönkin kannalta olemme kääntöpisteessä, jossa ei voi ajatella pelkästään omaa, rajattua toimintaa tietyssä hankkeessa. On ajateltava sitä, miten palvellaan koko maapalloa, Samuli toteaa.

Opiskeluvuodet ovat kultaisissa raameissa

Samuli opiskeli arkkitehdiksi Tampereen yliopistolla ennen vuosituhannen vaihdetta. Poikkeuksellisena opinnoissa Samuli pitää sitä, että niissä opetettiin samaan aikaan sekä kilpailemaan että tukemaan toisia – molemmat erittäin tarpeellisia taitoja työelämässä. Hän kokee valtavaksi onneksi myös itselleen, että Tampereen arkkitehtiosasto eli tuohon aikaan hyvää vaihetta.

– Ilmapiiri oli innostunut, opetus oli hyvää ja laitos oli vakiinnuttanut laadukkaan aseman. Siellä oli hyvä oppia, ja opinnoissa vallitsi todellinen akateeminen vapaus. Meillä oli hyvä vuosikurssi, jolta sain ystäviä. Heidän kanssaan jaettiin niin opiskelut kuin vapaatkin, Samuli kertoo.

Ilmapiiri oli innostunut, opetus oli hyvää ja laitos oli vakiinnuttanut laadukkaan aseman. Siellä oli hyvä oppia, ja opinnoissa vallitsi todellinen akateeminen vapaus. Meillä oli hyvä vuosikurssi, jolta sain ystäviä. Heidän kanssaan jaettiin niin opiskelut kuin vapaatkin."

Samuli Miettinen

Samuli teki opiskelukaveriensa kanssa erilaisia ekskursioita ja matkusti kesäisin Interraililla ympäri Eurooppaa. Yksi lämpimimmistä muistoista on 5,5 viikon matka Yhdysvaltoihin.

– Kävimme illalla harjoitustöitä tehdessämme iltapalalla lähikuppilassa, jonka seinällä oli valtava valokuva Manhattanista iltavalaistuksessa. Saimme siitä idean lähteä Yhdysvaltoihin. Ostimme vanhan auton New Jerseystä ja ajoimme muun muassa San Franciscoon ja Meksikoon. Koko reissun budjetti per nuppi oli nykyrahassa noin 800 euroa, mikä tuntuu nyt aika uskomattomalta. Katselimme arkkitehtuuria ja haistelimme elämää – imettiin irti kaikki mitä saatiin, Samuli muistelee.

Arkkitehtikoulutus tuki sekä isojen asioiden hallintaa että minuuden rakentamista, jota Samuli pitää keskeisenä myös ammatin harjoittamisen kannalta. Arkkitehdilta vaaditaan valtavaa kärsivällisyyttä, pettymysten sietämistä ja uskoa siihen, että aina tulee uutta.

– Opiskeluvuodet ovat minulla ihan valtavan kultaisissa raameissa, ja aika vielä kultaa muistoja entisestään. Nyt elämme opiskeluaikaisia haaveita todeksi suunnittelemissamme alueissa ja rakennuksissa, Samuli toteaa lämpimästi.

Teksti: Tiina Leivo

Tutustu muihin alumnitarinoihin