Alumnimme Juho Pirskanen: Työ on ollut jatkuvaa uuden oppimista

Langattomia tietoliikenneratkaisuja valmistavan Wirepasin Principal System Engineer Juho Pirskanen kertoo polkunsa insinööriopinnoista nykyiseen työhön olleen verrattain mutkaton, vaikka vuosiin mahtuukin monia vaiheita. Vuonna 2000 tietoliikennetekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Pirskanen tekee yhä nykyäänkin opintojaan vastaavaa työtä.

– Menetelmät ja teknologiat, kuten prosessointitehot, ovat totta kai menneet tässä reilussa 20 vuodessa valtavasti eteenpäin. Opiskeluaikaan ei sähköposteja reissussa luettu, kun taas nykyään porukka lähettelee huipputasoisia videoita nopeilla datayhteyksillä suoraan laskettelurinteestä, käytännössä reaaliajassa. Pohjimmiltaan opintojen anti hyödyttää silti edelleenkin, sillä samat perusteet ja fysiikan lait siellä taustalla toimivat nykyäänkin. Työ on kuitenkin ollut jatkuvaa uuden oppimista, Pirskanen toteaa.

Nousukiidossa olevaa sähkötekniikkaa – ja jalkapalloa

Kuopiosta kotoisin oleva Pirskanen kertoo hakeneensa aikanaan opiskelemaan Tampereen teknilliselle yliopistolle, koska fysiikka ja matematiikka kiinnostivat jo lukio-opintojen aikaan. Kuopion ”klassikalla” kävi myös esittäytymässä muutama TTY:n opiskelija, ja esityksen perusteella opiskelu TTY:llä tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Liikunnallisen Pirskasen jalkapalloharrastus lisäsi myös osaltaan vetoa Tampereelle.

– Aloitin sähkötekniikan opinnot TTY:llä vuonna 1995, ja ala elikin tuolloin vahvaa nousukautta. Lopulta radio- ja tietoliikennetekniikka veivät minut mukanaan. Tuohon aikaan esimerkiksi tekstiviesti GSM-verkossa edusti alansa huippua, Pirskanen sanoo.

Opiskeluaikaansa Pirskanen muistelee hyvillä mielin. Opinnot tuntuivat aidosti kiinnostavilta, minkä lisäksi Pirskanen jatkoi Tampereella jalkapalloharrastustaan ja pääsi jopa pelaamaan opiskelijoiden futsalin MM-turnaukseen ja Ilveksen edustusjoukkueen harjoituspeleihin. Opiskelukavereiden kanssa hän teki myös muutamia salifutisreissuja Hollantiin sekä jääkiekkoreissut Trondheimiin ja Linköpingiin. Lisäksi Pirskanen oli mukana järjestämässä Tampereelle teekkareiden pohjoismaista jääkiekkoturnausta, johon saatiin hankittua tervehdyskirje itseltään tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelta. Siinä riittikin ruotsalaisilla, norjalaisilla – ja helsinkiläisillä – ihmettelemistä.

Opintojensa aikana Pirskanen kävi myös Erasmus-vaihdossa Saksan Stuttgartissa, mikä osoittautui monella tapaa opettavaiseksi reissuksi. Hän oli aloittanut saksan kielen opiskelun vasta vähän aiemmin korkeakoululla.

– Oli se aikamoinen harjoitus! Minun piti yhtäkkiä todistaa osaamiseni tietoliikennetekniikan alalta professorille kahdenkeskisessä suullisessa kuulustelussa, joka pidettiin kokonaan saksaksi. Siitäkin kun selvittiin ja läpi päästivät, niin eipä ole tuon kokemuksen jälkeen juuri tullut jännitettyä palavereissa, Pirskanen nauraa.

Suuresta korporaatiosta vauhdilla kehittyvään startupiin

Työuransa Pirskanen aloitti tietoliikennetekniikan laitokselta, jossa hän toimi tutkimusassistenttina. Hän teki työn ohessa myös diplomityönsä, joka käsitteli vastaanotinarkkitehtuureja ja signaalinkäsittelyä matkapuhelimissa. Diplomityö oli osa Nokian vetämää 3G-tutkimusprojektia.

– Työ oli sinänsä mielenkiintoista ja tein siinä samalla hyvän matkaa jatko-opintojakin, mutta silloin minulle myös valkeni, ettei minusta professoria tule. Päädyin hakemaan silloiselle Nokia Networksille 3G-tuotekehitykseen.

Pirskasen ura Nokialla ja sen tytäryhtiöissä jatkuikin pitkään. Pirskanen ehti työskennellä tuotekehityksen ohella muun muassa Nokian pääedustajana 3GPP-standardointityöryhmässä ja matkata niissä merkeissä ympäri maailmaa. Hän työskenteli muutaman vuoden patenttiosastolla ja auttoi lakimiehiä patenttianalyysissä ja lisensointiasioissa. YT-neuvottelut ja yritysjärjestelytkin tulivat tutuiksi, ja niiden seurauksena hän päätyi japanilaisen puolijohdevalmistaja Renesasin ja yhdysvaltalaisen Broadcomin palvelukseen. Broadcomin lopetettua Suomen toiminnot 2014 hän palasi työskentelemään Nokian 5G-tutkimukseen ja standardointiin liittyvissä sisäisissä tutkimushankkeissa ja kirjoitti kollegojensa kanssa kirjankin, 5G for the Connected World.

Vuonna 2017 Pirskanen otti askeleen kohti uutta ja siirtyi töihin Wirepasille.

– Minulla oli jo jonkin aikaa kytenyt mielessä kiinnostus startup-maailmaa ja pienemmässä yrityksessä työskentelyä kohtaan. Wirepasissa työskenteli tuolloin jo useita vanhoja tuttuja Nokian-ajoilta, joten siirtymä tuntui luontevalta, Pirskanen kertoo.

Yrityksen kehittämä langaton Wirepas Mesh -ratkaisu mahdollistaa massiivisen mittaluokan IoT-laitteiden verkostoitumisen. Sovellusmahdollisuuksia löytyy laajalti yhteiskunnan eri osa-alueilta, muun muassa kaupungeista, rakennuksista, teollisuudesta, logistiikasta ja energia-alalta. Ratkaisun avulla voidaan kytkeä, ohjata, paikallistaa ja tunnistaa esimerkiksi valoja, antureita, merkkivaloja, mittareita ja hyvin erilaisia laitteita.

– Meidän langattomilla yhteyksillä seurataan muun muassa rakennustyömaalla suojakypärien avulla työntekijöiden sijaintia, teollisuudessa venttiilien asentoa, lentoasemilla käsipyyhkeiden vaihtoväliä ja monissa käyttöyhteyksissä myös erilaisten laitteiden huoltotarvetta. Kuulemme välillä aika eksoottisistakin käyttökohteista, eikä me oikein itsekään enää pysytä kärryillä, missä kaikkialla meidän ratkaisujamme hyödynnetään, Pirskanen virnistää.

Asiakastyön ohella yrityksessä tehdään aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä, ja esimerkiksi kaksivuotinen 5G-Force-tutkimusprojekti Tampereen yliopiston kanssa on juuri tulossa päätökseensä. Lopputuloksena on kokonaan uusi radiokommunikaatiostandardi DECT-2020, jota eurooppalainen ETSI-standardisoimisjärjestö esittää osaksi globaalia 5G-teknologiaperhettä. Pirskanen on toiminut DECT-2020-standardin yhden osan teknisenä kirjoittajana. Teknologialla nähdään olevan todella merkittäviä näkymiä ja taloudellista potentiaalia, erityisesti teollisuudessa ja kaupunkien IoT-ratkaisuissa.

Kehitys tietoliikennealalla on ollut niin nopeaa ja moniulotteista, että kokonaiskuvan luominen saatikka tulevaisuuden ennustaminen on todella haastavaa. Esimerkiksi paljon puhuttu esineiden internet on Pirskasen mukaan käytännössä vielä lapsenkengissä, mutta kehittyy juuri nyt nopeasti. Teknisesti IoT:n hyödyntäminen monenlaisiin tarkoituksiin on mahdollista, mutta emme voi vielä tietää, mitä näistä mahdollisuuksista tullaan lopulta hyödyntämään – ja miten se muuttaa yritysten, ihmisten tai jopa yhteiskunnan toimintaa seuraavina vuosina.

– Me insinöörit luomme mahdollisuuksia kommunikointiin ja tiedonvälitykseen, mutta me emme voi viime kädessä päättää, kuinka niitä lopulta hyödynnetään niin ihmisten kuin laitteidenkaan välillä. Sen päättävät viime kädessä aina käyttäjät.

Kuva Jonne Renvall

Teksti Tiina Leivo

 

Tutustu muihin alumnitarinoihin