Hyppää pääsisältöön

Alumnimme Heidi Pihlaja: Kauppatieteiden maisteri kehittää jalkapalloa määrätietoisesti ja luo tilaa yhdenvertaisille unelmille

Julkaistu 11.3.2022
,
päivitetty 16.3.2022
Tampereen yliopisto
Alumni_Heidi Pihlaja
Tamperelaislähtöinen Heidi Pihlaja on jalkapallon kolminkertainen Suomen-mestari, pääsarjan vuoden pelaaja vuodelta 2010 ja myös kokenut maajoukkuekonkari. Tampereen yliopistosta kauppatieteen maisteriksi valmistunut Pihlaja teki aktiiviuransa ohella ja jälkeen töitä muun muassa liikkeenjohdon konsulttina, kunnes siirtyi vuonna 2019 Suomen Palloliiton kehityspäälliköksi. Tässä tehtävässä hän on päässyt edistämään kahta intohimoaan: määrätietoista organisaatiojohtamista ja kaikille avointa jalkapallo- ja urheilumaailmaa.

Heidi Pihlaja vastaa nykyisessä työssään Suomen Palloliiton kehityspäällikkönä naisten ja tyttöjen jalkapallon kehittämisestä Suomessa. Käytännön työ pitää sisällään monenlaista sidosryhmätyötä muun muassa eri puolilla Suomea toimivien seurojen, yhteistyökumppanien sekä median kanssa. Pitkän aikavälin tavoitteena on edistää kulttuurin muutosta sekä arvostuksen ja näkyvyyden nousua jalkapallolle myös naisten ja tyttöjen lajina.

– Olen kiinnostunut jalkapallon ja urheilun merkityksestä yhteiskunnalliselta kantilta, ja koen tärkeäksi vahvistaa ”maailman puhutuimman kielen” inklusiivisuutta. Jalkapallo on tarkoitettu kaikille, niin sukupuoleen kuin muuhunkin taustaan katsomatta. Haluamme tukea esimerkiksi maahanmuuttajien mahdollisuuksia jalkapalloharrastukseen. Jalkapallosta ja liikunnallisesta elämäntavasta on monenlaista hyötyä, vaikkei ammattilaiseksi päätyisikään, Pihlaja toteaa.

Humanistinen näkökulma kauppatieteisiin

Heidi Pihlajan tehtäväkenttä Palloliitossa on varsin laaja ja monipuolinen. Hänen toimenkuvansa lävistää kaikki liiton toiminnot ja maantieteelliset alueet. Siksi kokonaisuuksien hallinta ja verkostojen merkitys korostuvat jokapäiväisessä työssä.

– Projekteja ja ihmisiä on tässä työssä paljon, ja toimin kullakin osa-alueella hieman eri teemojen parissa. Yrityksen hallinnon ja henkilöstöjohtamisen opintoni ovat olleet työssä hyväksi avuksi. Ne auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia, jäsentelemään ja perustelemaan asioita ja myös käyttämään ajan oikeisiin asioihin, Pihlaja kertoo.

Työnsä toisena tärkeänä osaamisalueena hän mainitsee viestinnän ja vaikuttamisen. Pihlaja suoritti opiskeluaikanaan silloisen TTY:n puolella yritysviestinnän sivuainekokonaisuuden, jossa yhtenä osiona olivat puhe- ja neuvottelutaidot. Kurssilla tehtiin muun muassa neuvottelusimulaatioita.

– Suorittamani ohjelma oli todella hyvä, minulla jäi siitä pelkkää positiivista sanottavaa ja samoja asioita tulee vastaan myös nykyisessä työssäni. On tärkeää osata kertoa asioista tiiviisti, huomioida erilaiset kohdeyleisöt ja saada vastaanottajat oivaltamaan, miksi nämä asiat ovat tärkeitä, Pihlaja kiteyttää.

Kauppatieteilijänä Heidi Pihlaja ei koe painottuvansa niinkään lukuihin ja laskentatoimeen vaan katselee alaansa ennemmin humanistisesta näkökulmasta. Aiemmissa työtehtävissään hän on päässyt työskentelemään suurimpien kiinnostuksenkohteidensa, kuten johtamisen, yrityskulttuurien ja strategisen kehittämisen parissa.

Omia kauppatieteiden opintojaan hän kehuu erityisesti monipuolisuudesta. Opinnoista valmistuttiin ikään kuin ”johtamisen maistereiksi”, joka jätti monta ovea auki tulevaan. Toisaalta se merkitsi myös sitä, että opiskelijoiden oli itse kerrytettävä konkreettista asiantuntijuutta ja substanssiosaamista työelämässä tullakseen todellisiksi ja uskottaviksi johtajiksi. Jatkuvan oppimisen matkallaan hän opiskelee parhaillaan myös sosiaalipsykologiaa valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Varsinaisten opintojen ohella Pihlaja katsoo saaneensa tärkeää oppia aikanaan myös ainejärjestö Boomin aktiivina. Hän muun muassa vastasi vuoden 2010 Hämeenkadun Appron järjestelyistä, ja kokee saaneensa hankkeesta paitsi valtavan määrän kavereita myös myöhemmin ammennettavaa käytännön oppia ison hankkeen koordinoinnista.

Tampereelta kotoisin oleva Pihlaja, omaa sukua Kivelä, asuu nykyisin Helsingissä, jonne hän muutti jalkapallon takia jo opintojen aikana. Hän kertoo kuitenkin olevansa edelleen ylpeä tamperelaistaustastaan.

– Kyllä tamperelaisuus saa edelleenkin rintani rottingille, se on tavallaan vähän persoonallisempi tausta täällä Helsingissä. Muistan jo lapsena kiinnittäneeni huomiota Tampereen yliopistoon aina ohi kulkiessa ja katselleeni jo pelkkää rakennusta vähän ylöspäin. Hieno todeta, että sieltä sain sitten lopulta omankin koulutukseni, Pihlaja hymyilee.

Pieniä mutta suuria voittoja

Heidi Pihlajalla on takanaan jo muutamia vuosia Suomen Palloliiton kehityspäällikön tehtävissä. Hän kokee työtä olevan vielä paljon tehtävänä, mutta hienoja tuloksiakin on jo saavutettu. Yhdenvertaisuutta on lisännyt esimerkiksi se, että maajoukkuesopimukset ovat nyt samat miehille ja naisille. Kaikki saavat näin ollen myös saman palkkion maajoukkueen edustustehtävistä.

Toisekseen aiemmin naisten SM-sarjana ja myöhemmin Naisten Liigana tunnettu jalkapallon naisten pääsarja sai vuonna 2020 uuden nimen, Kansallinen Liiga. Pihlajalla on ollut vahva rooli kehitystyössä, jonka myös Euroopan jalkapalloliitto UEFA huomioi brändinkehityspalkinnolla. Merkittävää on, ettei nimessä mainita erikseen kyseessä olevan naisten liiga.

– Sanoilla muokataan maailmaa, siksi myös sarjojen nimeämisellä on merkitystä. Konkreettiset teot herättävät, Pihlaja toteaa.

Osana naisten pääsarjan 50-vuotisjuhlallisuuksia vuonna 2021 ja niiden "Peli on avattu kaikille" -teemaa toteutettiin kansainvälisestikin kiitelty kampanja, jossa lahjoitettiin jokaiselle hijabia käyttävälle jalkapalloilijalle urheilukäyttöön tarkoitetut hijabit.  Lahjoituksessa oli kyse oikeanlaisten urheiluvarusteiden mahdollistamisesta kaikille sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä urheilussa.

Yhtenä hienoimmista saavutuksista Pihlaja pitää myös jalkapallon harrastajamäärien merkittävää nousua. Uusia tyttöjä jalkapallon pariin on tullut hänen toimikautensa aikana lisää noin 5 000, mikä on koronakaudenkin huomioiden voimakkaimmin kasvavia urheilun harrastajamääriä. Laji on ennen koettu varsin miehiseksi, mutta se on viime vuosina onnistunut laajentumaan entistä leveämmälle.

– Jalkapallon merkitys Suomessa nousee koko ajan. Olemme iloisia Huuhkajien ja Helmarien menestyksestä, mutta myös siitä, että laji yhdistää erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Näinä aikoina tarvitsemme asioita, jotka yhdistävät ennemmin kuin hajottavat, ja siinä uskon urheilulla ja liikunnalla olevan iso merkitys.

 

INFOLAATIKKO

Kuka: Heidi Pihlaja

Työ: Suomen Palloliiton kehityspäällikkö, vastuualueena naisten ja tyttöjen jalkapallo

Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri, yrityksen johtaminen ja hallinto

Muuta: Jalkapallon Suomen mestari vuosilta 2012, 2014 ja 2015

Yllättävää: Työskenteli ammattilaisvuosinaan myös Hervannan S-marketin kassalla – ”Tätäkin on huippujalkapalloilun arki Suomessa”.

Sitaatti/motto: "Toivoisin, että jokainen uskaltaisi tehdä juuri sitä, mitä aidosti haluaa. Usein ajattelemme asioita liikaa hienojen tittelien, rahan tai statuksen kautta. Arvokkainta kuitenkin on, kun teemme asioita, joilla on meille merkitystä."

 

 

Teksti: Tiina Leivo
Kuva: Matti Hannula

Tutustu muihin alumnitarinoihin