Hyvä tieteellinen käytäntö

Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen mahdollistaa eettisesti hyväksyttävän tutkimustoiminnan ja tutkimuksen tulosten luotettavuuden.

Hyvä tieteellinen käytäntö liittyy tutkimuksenteon kaikkiin vaiheisiin.

Tampereen yliopistoyhteisö on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelystä

Hyvä tieteellinen käytäntö

Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) on osa akateemisen yhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö asettaa rajat. Se toimii myös osana tutkimusorganisaatioiden laatujärjestelmää.

Hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta vastaa ensisijaisesti jokainen tutkija ja tutkimusryhmän jäsen itse, mutta vastuuta kuuluu myös koko tiedeyhteisölle.

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvat

  • Rehellisyys, yleinen huolellisuus sekä tarkkuus kaikissa tutkimuksen vaiheissa
  • Eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät
  • Avoimuus ja vastuullinen tiedeviestintä tutkimuksen tuloksia julkaistaessa
  • Muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioiminen, esim. viittaamiskäytännöissä
  • Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla
  • Vaadittavien tutkimuslupien hankinta ja joissakin tutkimuksissa edellytettävän eettisen ennakkoarvioinnin suorittaminen (ks. Tutkimusluvan pyytäminen Tampereen korkeakouluyhteisössä)
  • Tutkimushankkeen tai -ryhmän jäsenten oikeuksien, tekijyyttä koskevien periaatteiden, vastuiden ja velvollisuuksien sekä aineistojen käyttämistä ja käyttöoikeuksia koskevien kysymysten sopiminen kaikkien osapuolien hyväksymällä tavalla
  • Sidonnaisuuksien ilmoittaminen asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville sekä niiden raportointi tutkimuksen tuloksia julkaistaessa
  • Pidättäytyminen arviointi- ja päätöksentekotilanteista, joissa tutkijan on syytä epäillä olevan esteellinen
  • Hyvän henkilöstö- ja taloushallinnon noudattaminen sekä tietosuojan asianmukainen varmistaminen

 

Hyvää tieteellistä käytäntöä tulee noudattaa tutkijan, opettajan, ohjaajan, rahoituksen tai tutkimustyöpaikan hakijoina sekä asiantuntijatehtävissä. Ohjeet koskevat tutkimustoiminnan lisäksi myös opetusmateriaaleja, lausuntoja, arviointeja, ansio- ja julkaisuluetteloita. Julkaisumuoto voi olla painettu, suullinen tai sähköinen. Tutkijan tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Katso Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (2012).

Tampereen yliopiston tutkijakoulu järjestää hyvään tieteelliseen käytäntöön sekä laajemmin tutkimusetiikkaan liittyvää opetusta.

HTK-loukkausepäilyjen käsitteleminen

HTK-loukkaus viittaa epäeettiseen ja epärehelliseen toimintaan, joka vahingoittaa tieteellistä tutkimusta. Pahimmillaan se mitätöi tutkimuksen tulokset.

HTK-loukkaukset jaotellaan vilppiin tieteellisessä toiminnassa sekä piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Tieteelliseen vilppiin sisältyvät sepittäminen, havaintojen vääristely, plagiointi ja anastaminen.

Tieteelliset erimielisyydet eivät loukkaa hyvää tieteellistä käytäntöä.

Tampereen yliopistossa rehtori vastaa HTK-loukkausepäilyjen selvittämisestä.

HTK-prosessi eli hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn käsittely etenee kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa samalla tavoin. Prosessi koostuu kolmesta vaiheesta: ilmoitus, esiselvitys ja varsinainen tutkinta.

Katso tarkemmin HTK-prosessi.

Tutkimusetiikan tukihenkilöt

Tutkimusetiikan tukihenkilöt tarjoavat luottamuksellista neuvontaa HTK-loukkausepäilyissä.

Tampereen korkeakouluyhteisössä tutkimusetiikan tukihenkilöiksi on nimetty Tampereen yliopistosta henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Salojärvi, professori Seppo Nikkari, yliopistonlehtori (sij.) Marko Ahteensuu, asiantuntija Laura Himanen ja professori Jari Nurmi sekä Tampereen ammattikorkeakoulusta yliopettaja Arja Halkoaho ja yliopettaja Varpu Lipponen.

Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi

Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi varmistaa tutkimuskohteiden riittävää suojelua sekä vahvistaa tutkijan oikeusturvaa. Se ei siirrä tutkimuseettistä vastuuta pois tutkijalta tai tutkimusryhmältä.

 

Lääketieteellinen tutkimus

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta antaa lausuntoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja sen erityisvastuualueella tehtävistä ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvista lääketieteellisistä tutkimuksista.

 

Ihmiseen kohdistuva, ei-lääketieteellinen tutkimus

Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta huolehtii ihmistieteisiin kuuluvan ei-lääketieteellisen tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämisestä Tampereella. Tampereen yliopisto on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) laatimia ihmistieteisiin luettavan tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia koskevia ohjeita.

 

Eläinkokeet

Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiin tapahtuu lain (497/2013) ja asetuksen (564/2013) ohjaamana. Ks. Koe-eläintoiminnan ohjaus ja sääntely.

 

Geenitekniikka

Geenitekniikan lautakunta (GTLK) on Suomen kansallinen toimivaltainen viranomainen geenitekniikkalain (377/1995) soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Se toimii muuntogeenisten organismien käytön lupaviranomaisena Suomessa.