Ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi

Tampereen yliopisto on keväällä 2010 perustanut Tampereen alueen ihmistieteiden eettisen toimikunnan, joka huolehtii ihmistieteisiin kuuluvan ei-lääketieteellisen tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämisestä Tampereella.

Eettiseen toimikuntaan kuuluvat Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT, Tampere ja UKK-instituutti.

Toimikunnan jäsenet Tampereen yliopistosta:
yliopistonlehtori (sij.) Marko Ahteensuu
professori Laura Huttunen
yliopistonlehtori Anneli Kylliäinen
yliopistonlehtori Niina Lilja
professori Kaarina Nikunen
yliopisto-opettaja Sami Serola
apulaisprofessori Hanna Toiviainen
professori Päivi Åstedt-Kurki
apulaisprofessori Johanna Kujala
professori Kaisa Väänänen (varajäsen yliopistonlehtori Aino Ahtinen)

Toimikunnassa on lisäksi edustus alueen seuraavista korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista (varajäsen suluissa):
Tampereen ammattikorkeakoulu: yliopettaja Harri Kukkonen (varajäsen erikoissuunnittelija Liisa Marttila)
UKK-instituutti: erikoistutkija, dosentti  Kirsti Uusi-Rasi, toimikunnan puheenjohtaja (varajäsen erikoistutkija Minna Aittasalo)
Teknologian tutkimuskeskus VTT (Tampere): Senior Scientist Veikko Ikonen (varajäsen Principal Scientist Eija Kaasinen)

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta antaa lausuntoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja sen erityisvastuualueella tehtävistä ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvista lääketieteellisistä tutkimuksista lääketieteen tutkimuslain perusteella.

Lausunnonpyytäjät, lukekaa erityisen huolellisesti seuraavat kohdat:

Toimikunnan kokousajat kevätlukukaudella 2019 ja lausunnonpyynnön jättäminen:

Toimikunta kokoontuu maanantaisin pääsääntöisesti joka kuukausi

  • maanantai 21.1. 2019  (lausuntopyyntö viimeistään 8.1.2019)
  • maanantai 18.2. 2019 (lausuntopyyntö viimeistään 4.2.2019)
  • maanantai 18.3. 2019 (lausuntopyyntö viimeistään 4.3.2019)
  • maanantai 15.4. 2019 (lausuntopyyntö viimeistään 1.4.2019)
  • maanantai 13.5. 2019 (lausuntopyyntö viimeistään 2.5.2019)
  • maanantai 17.6.2019 (lausuntopyyntö viimeistään 3.6.2019)

Lausuntopyyntö lähetetään toimikunnan sihteerille pdf-muotoisena sähköpostitse (heikki.eilo@tuni.fi )

Ohjeet ja perusteet lausuntopyynnön jättämiseksi:

1. Ennakkoarvioinnin eettiset periaatteet

Ennakkoarvioinnin eettiset periaatteet

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimien ohjeiden mukaisesti ihmistieteisiin luettavaa tutkimusta koskevat eettiset periaatteet jaetaan kolmeen osa-alueeseen. TENK on uusimassa ohjeita ja ehdotus uudeksi ohjeistoksi on merkitty huomioitavaksi aina silloin, kun uuden ohjeiston periaatteita on syytä ottaa huomioon.

Edelleen lausunnonpyytäjät laativat lausuntonsa nykyiset periaatteet huomioon ottaen, mutta myös uuden ohjeiston näkökohdat on otettava huomioon soveltuvin osin. Ohjeisto on nimellä "uusi ohjeisto". Uuteen ohjeistoon voi tulla vielä muutoksia, koska kyseessä on ehdotus. Lopullisesti uusi ohjeisto hyväksytään alkuvuodesta 2019.

1.1. Tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen

Osallistumisen vapaaehtoisuus

Tutkimukseen osallistumisen tulee olla vapaaehtoista ja perustua riittävään tietoon.  Vapaaehtoisen suostumuksen periaatteesta voidaan poiketa tutkittaessa julkistettuja ja julkisia tietoja sekä arkistoaineistoja. Ilman tutkittavien suostumusta tehtävää viranomaisen rekisteri- ja asiakirja-aineistojen tutkimista ohjataan lainsäädännöllä. 

Tutkittava voi antaa suostumuksensa suullisesti tai kirjallisesti, tai hänen käyttäytymisestään voi olla muutoin tulkittavissa hänen ilmaisseen suostuneensa tutkimukseen. Esimerkiksi kohteliaaseen haastattelupyyntöön myöntyminen taikka kyselyyn tai kirjoituspyyntöön vastaaminen osoittavat tutkittavan suostuneen tutkittavaksi. 

Laitosoloissa (vankilat, lastensuojelulaitokset, sairaalat, vanhainkodit ym.) on tärkeää, että suostumuksen vapaaehtoisuus toteutuu jokaisen tutkittavan kohdalla. Asiaa arvioitaessa huomiota on kiinnitettävä myös tutkimuksen luonteeseen: miten henkilökohtaisiin asioihin tutkimuksessa mennään (yksityisyyden suojan tarve). Jos tutkimuksella puututaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, on suostumuksen aitouden varmistaminen erityisen tärkeää. Ylipäätään jokaiselle yksilölle turvattujen perusoikeuksien huomioon ottaminen on tärkeää. 

Kun tutkimus puuttuu tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen, suostumus on aina pyydettävä kirjallisesti tai muulla todistettavissa olevalla tavalla, ellei se ole tutkittavien etujen vastaista. Esimerkiksi aidsia sairastava henkilö ei välttämättä aina halua, että hänen nimensä rekisteröidään kirjalliseen suostumukseen. 

Suostumus voi olla yksilöity tai yleinen. Yleinen suostumus koskee yleisesti tutkimuskäyttöä. Yleiseen suostumukseen voidaan liittää ehtoja siitä, missä muodossa aineisto tallennetaan ja arkistoidaan ja millä ehdoin sitä saadaan käyttää tulevissa tutkimuksissa. 

Yhdistettäessä tutkittavilta saatuja tietoja viranomaisilta saataviin rekisteritietoihin tulee tutkittaville antaa yksilöity tieto tutkimuksessa käytettävistä rekistereistä.

Yksilöity suostumus koskee tietojen käyttöä nimetyssä tutkimuksessa. Käyttötarkoituksen osalta yksilöivä suostumus on perusteltavissa sillä, että aineistoa ei pystytä anonymisoimaan ja tunnisteellisen aineiston arkistointi jatkotutkimuksia varten olisi mitä ilmeisimmin haitallista tutkittaville. 

Tutkittavalla on oikeus keskeyttää tutkimukseen osallistuminen missä vaiheessa tahansa, mutta se ei tarkoita sitä, että hänen siihen mennessä antamaansa panosta (haastatteluja ym.) ei voitaisi enää käyttää tutkimuksessa hyväksi.

Itsemääräämisoikeus ja alaikäisten tutkiminen

Suomen perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.  Sama oikeus turvataan myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklassa.  Toisaalta huoltajalla on lapsenhuoltolain (361/1983) 4.1 §:n mukaan oikeus päättää lapsen henkilökohtaisista asioista.  Tämän ja edellä mainittujen perustuslain ja lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteiden yhteensovittaminen ei ole aina aivan yksinkertaista.  

Käytännössä ei voida lähteä siitä, että tutkijoiden olisi aina pyydettävä huoltajalta erillinen suostumus tutkittaessa alaikäisiä. Ensinnäkin lapsen tulee edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Toisekseen on tilanteita, joissa huoltajan ja alaikäisen välillä on arvo- ja eturistiriitoja ja huoltajan luvan kysyminen voi vaarantaa kattavan tutkimustiedon saavuttamista alaikäisten oloista ja käyttäytymisestä rajoittaen siten perustuslain turvaamaa tutkimuksen vapautta. Kolmanneksi, on tutkimuksia, joihin ei sisälly riskejä ja huoltajan luvan kysyminen on käytännössä vaikeaa.

Itsemääräämisen ikärajat

Monet kouluissa ja varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä tehtävät tutkimukset voidaan toteuttaa osana normaalia varhaiskasvatuksen toimintayksikön ja koulun työtä. Tutkimuksen toteuttamiseen ei tarvitse pyytää huoltajan lupaa, mikäli varhaiskasvatuksen toimintayksikön johtaja tai koulun rehtori arvioi, että tutkimus on instituutiolle hyödyllistä tietoa tuottava ja tutkimus voidaan toteuttaa osana varhaiskasvatuksen toimintayksikön tai koulun normaalitoimintaa. Esimerkiksi havainnointi, laajat lomaketutkimukset ja avoimet haastattelut, joiden yhteydessä ei tallenneta tutkimustarkoituksiin yksilöityjä tunnistetietoja (nimi, henkilötunnus, osoite), voidaan toteuttaa ilman vanhempien tai muun huoltajan erillistä suostumusta. Muussa tapauksessa heitä tulee informoida tutkimuksesta. 

Tutkittaessa alaikäisiä varhaiskasvatuksen toimintayksikön ja koulun ulkopuolella tutkijoiden tulee itse arvioida, koska on perusteltua kysyä erillistä suostumusta tai informoida huoltajaa tutkimuksesta niin, että huoltajalla on mahdollisuus kieltää lastaan osallistumasta siihen. Alle 15-vuotiaisiin kohdistuva tutkimus voidaan toteuttaa ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, kun se on perusteltavissa 1) tutkittavien iän ja kehitystason, 2) tutkimuksen aihepiirin ja toteutustavan tai 3) tavoiteltavan tietotarpeen näkökulmasta. Mikäli tutkimuksen toteuttamiseen ei pyydetä huoltajan suostumusta tai informoida huoltajaa tutkimuksesta, alle 15-vuotiaisiin kohdistuviin tutkimuksiin tulee pyytää eettinen ennakkoarviointi.

Tutkijoiden tulee noudattaa alaikäisen itsemääräämisoikeutta ja vapaaehtoisuuden periaatetta tutkimuksessa aina siitä riippumatta, onko tutkimukseen saatu myös huoltajan lupa vai ei.

Tutkittavien informointi

Tutkittaville annettavan informaation yksityiskohtaisuus riippuu tiedonhankintatapojen luonteesta. Havainnointiin, haastatteluihin tai kyselyihin perustuvissa tutkimuksissa tutkittaville kuvataan tutkimuksen aihe ja kerrotaan, mitä tutkimukseen osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa ja kauanko siihen menee aikaa. 

Tutkimuksesta tiedottamiseen voidaan lukea kuuluvaksi ainakin seuraavat tiedot: 1. tutkijan yhteystiedot, 2. tutkimuksen aihe, 3. aineistonkeruun konkreettinen toteutustapa ja arvioitu ajankulu, 4. kerättävän aineiston käyttötarkoitus, säilytys ja jatkokäyttö ja  5. osallistumisen vapaaehtoisuus.  

Tutkittavat voivat pyytää myös lisätietoja tutkimuksesta ja niiden antamiseen voi tutkimuksissa varautua ennalta. Lisätiedot voivat koskea esimerkiksi 1) tutkimuksen tieteellisiä tai opillisia näkökantoja, 2) tietoa siitä, kuinka tutkimusaineistojen luottamuksellista tietoa suojellaan ja mihin tutkimusaineisto arkistoidaan tutkimuksen päätyttyä, 3) tietoa siitä, miten ja milloin tutkimuksen tuloksia on suunniteltu julkaistavan. 

Kokeellisissa tutkimuksissa on annettava riittävää tietoa koeasetelmasta. Kokeelliset asetelmat vaihtelevat huomattavasti tieteenaloittain. Tiedon riittävyyden määritteleminen jää kussakin yksittäisessä tapauksessa tutkijan tehtäväksi oman oppialansa ohjeiden mukaisesti. 

Jos tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen, ennakkoinformaatiossa on soveltuvin osin noudatettava lääketieteellistä tutkimusta koskevan lain perusteella annettuja ohjeita. 

Aineistonkeruutavasta riippumatta tutkittavien lisätietoja koskeviin kysymyksiin on vastattava totuudenmukaisesti. Tutkimushenkilökunta on koulutettava vastaamaan kysymyksiin. Eräissä tutkimuksissa, kuten osallistuvaan havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa, tutkimussuhde syvenee ajan myötä. Sitä mukaa on myös luontevaa antaa yhä tarkempaa tietoa tutkimuksen tavoitteista ja sisällöstä. 

Poikkeukset tietoon perustuvasta suostumuksesta: pyydettävä eettisen toimikunnan lausunto

Poikettaessa tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta tarvitaan aina tutkimuseettisen toimikunnan ennakkoarviointilausunto. 

Tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta voidaan poiketa, jos ennalta annettava tieto vääristäisi tutkimuksen tuloksia. Periaatteellisesti on erittäin tärkeää, että vallan käyttöä voidaan tutkia myös ilman vallassa olevien lupaa. On myös ryhmiä ja osakulttuureja, joita tutkija ei oman turvallisuutensa vuoksi voi lähestyä muutoin kuin peiteroolissa. 

Tutkimusaineiston keruu voi poiketa tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta monin eri tavoin:

  1. Tutkittaville voidaan antaa kaikki tarpeellinen tieto, mutta osallistuminen ei ole vapaaehtoista (esimerkiksi varusmiestuvan osallistuvaan havainnointiin perustuva tutkimus tai työprosessien havainnointi, jossa tutkimusluvan antaa organisaation johto),
  2. Tutkittavalle voidaan antaa puutteellista tai harhaanjohtavaa tietoa. Tutkija ei esimerkiksi esittäydy tutkijaksi, mutta ei myöskään anna harhaanjohtavaa tietoa (esimerkiksi havainnointi sairaalan poliklinikan vastaanotossa tai poliisipartion mukana) tai voi esiintyä harhaanjohtavassa peiteroolissa (esimerkiksi tutkittavien harhauttaminen syrjintää koskevissa kenttäkokeissa) tai
  3. Tutkija esittäytyy tutkijaksi, mutta antaa harhaanjohtavaa tietoa tutkimuksen sisällöstä. 


Havainnointiin julkisella paikalla ei tarvita tutkittavien suostumusta, eikä myöskään eettisen toimikunnan lausuntoa. Teknisiä tallennusvälineitä voi käyttää julkisella paikalla, kun aineiston käytössä, säilytyksessä ja arkistoinnissa noudatetaan yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevia periaatteita.

1.2. Vahingoittamisen välttäminen

Historiallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tärkeä tehtävä on tuottaa tietoa yhteiskunnallisten instituutioiden ja vallankäytön epäkohdista.

Tutkimusten aiheuttamat mahdolliset haitat voivat koskea aineiston keruuvaihetta, aineiston säilyttämistä ja tutkimusjulkaisuista aiheutuvia seurauksia.

Henkisten haittojen välttäminen

Henkisten haittojen välttämiseen kuuluu tutkittavia arvostava kohtelu sekä tutkittavia kunnioittava kirjoittamistapa tutkimusjulkaisuissa.

Tutkimuksissa käsiteltävien aiheiden arkaluonteisuuden ja yksityisyyden rajat määrittelevät ensisijaisesti tutkittavat. Kun tutkittavat saadun informaation perusteella tietävät ennalta käsiteltävät aiheet, he ovat suostumuksellaan osoittaneet halunsa osallistua tutkimukseen tietoisina tutkimuksen aiheista ja toteutustavasta. Tutkittavien osallistuessa tutkimukseen kokemuksistaan kirjoittaen tai vastaamalla kyselylomakkeeseen he säätelevät osallistumistaan omaehtoisesti välttäen vahingollisiksi ja haitallisiksi kokemiaan aiheita ja kysymyksiä.

Ihmiset kokevat asiat eri tavoin. Samat tutkimuskysymykset tai -aiheet voivat herättää eri ihmisissä erilaisia reaktioita. Tutkimustilanteisiin voi ja saa sisältyä samankaltaista henkistä rasitusta ja tunteiden kokemista (pettymys, ilo, suru, viha, häpeä, turhautuminen jne.) kuin arkipäiväisessäkin elämässä käsiteltäessä ihmiselämän eri puolia.

Kun tutkimukseen sisältyy vuorovaikutusta tutkittavien kanssa (osallistuva havainnointi, kokeellinen tutkimus, haastattelut) tutkittaviin tulee suhtautua kohteliaasti ja heidän ihmisarvoaan kunnioittaen.

Tutkijan tulee huolehtia siitä, että vapaaehtoisuuden periaate toteutuu myös tutkimukseen sisältyvässä vuorovaikutustilanteessa. Tutkittavan kiusaantuneisuus, vaivautuneisuus, pelokkuuden ilmaisu tai fyysinen väsymys voivat olla tutkijalle riittävä peruste olla jatkamatta tutkimusta tutkittavan osalta myös silloin, kun tutkittava ei suoraan sanallisesti ilmaise kieltäytymistään. Erityisen olennaista on tutkittavien vapaaehtoisuuden varmistaminen tutkimusprosessin aikana, kun tutkitaan ihmisiä laitosoloissa (sairaalat, vankilat, koulukodit, vanhainkodit jne.). Tarpeetonta henkistä rasitusta voi välttää testaamalla ennalta tutkittavilta vaadittavan osallistumisen kestoa.

Taloudellisten ja sosiaalisten haittojen välttäminen

Tutkittaville mahdollisesti koituvat taloudelliset ja sosiaaliset haitat ovat todennäköisimpiä, mikäli tutkimuksessa ei noudateta yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevia eettisiä periaatteita. Periaatteiden mukaisesti luottamuksellisten tietojen käsittelyssä ja säilyttämisessä tulee noudattaa suunnitelmallista huolellisuutta. Lisäksi tulee noudattaa tutkittavien yksityisiä tietoja koskevaa vaitiolovelvollisuutta (ks. eettiset periaatteet yksityisyydestä ja tietosuojasta).

Tutkimusjulkaisuilla voi toisinaan olla tutkimuskohteelle vahingollisia seurauksia. Vahingon vaara on suurin, kun tulokset esitetään arvostelevasti, asenteellisesti tai epäkunnioittavasti. Vahinkoa voidaan aiheuttaa myös julkaisemalla tutkimuskohdetta leimaavia tuloksia, jotka eivät perustu kattavaan aineistoon ja sen systemaattiseen analyysiin.

Tutkijan tulee välttää tutkimusjulkaisuista tutkimuskohteelle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa ja haittaa. Periaate ei kuitenkaan saa estää tutkimustulosten julkaisemista silloin, kun tulokset eivät todennäköisesti ole tutkimuksen kohteena oleville kaikilta osin mieluisia. Tutkijan tehtävä on tuottaa uutta tietoa pelkäämättä auktoriteettien tai muiden tutkimuksen kohteena olevien harmistumista. Etenkään vallankäytön ja yhteiskunnallisten instituutioiden toiminnan tutkimista ei saa rajoittaa sillä perustein, että tulokset voivat aiheuttaa haittoja tutkittaville. Tutkimuksen vapaus toteutuu parhaiten, kun tutkimus suoritetaan huolellisesti ja systemaattisesti ja tulokset julkaistaan asiallisesti argumentoiden ja tasapuolisesti eri näkökulmia valaisten. Tutkimusjulkaisujen eettisyydestä vastaavat tutkijat ja julkaisujen toimituskunnat.

Haittariskejä sisältävät tutkimukset: pyydettävä eettisen toimikunnan lausunto

Ennakkoon on arvioitava tutkimukset, joiden mahdollisia haittoja tutkittavat itse eivät pysty arvioimaan ja tutkimukset, joiden voidaan katsoa aiheuttavan vakavuudeltaan normaalin arkielämän ylittäviä haittoja. Tällaisia ovat tutkimukset, joissa

  1. puututaan tutkittavan fyysiseen koskemattomuuteen tai
  2. joissa tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, joiden mahdollisten haittojen arviointi edellyttää erityisasiantuntemusta (esimerkiksi väkivaltaa tai pornografiaa sisältävät tutkimukset).

Näiden lisäksi ennakkoon arvioidaan tutkimukset, joiden tutkija itse arvioi sisältävän riskin aiheuttaa normaalielämän rajat ylittävää pitkäkestoista henkistä haittaa (trauma, masennus, unettomuus) tutkittaville, tai tutkimukset, joiden toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville (esimerkiksi perheväkivaltaa koskevat tutkimukset).

1.3. Yksityisyys ja tietosuoja

Yksityisyyden suoja kuuluu perustuslailla suojattuihin oikeuksiin ja on myös tutkimuseettisesti tärkeä periaate. Tutkimusaineistojen keruun, käsittelyn ja tulosten julkaisemisen kannalta tärkein yksityisyyden suojan osa-alue on tietosuoja.

Yksityisyyden suojaa koskevat tutkimuseettiset periaatteet jaetaan kolmeen osaan: 1. tutkimusaineiston suojaaminen ja luottamuksellisuus 2. tutkimusaineiston säilyttäminen tai hävittäminen ja 3. tutkimusjulkaisut.  Periaatteiden lähtökohtana on pyrkimys sovittaa yhteen luottamuksellisuuden ja tieteen avoimuuden periaate.

Yksityisyyden suojaa koskevia periaatteita ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin julkisiin aineistoihin ja julkistettuihin tietoihin, jotka voivat koskea yksittäisiä henkilöitä ja heidän toimiaan politiikan, elinkeinoelämän, viranomaistoiminnan ja kulttuurin parissa. Yksityisyyttä koskevia ohjeita ja tietosuojaperiaatteita on kuitenkin noudatettava oikeudenistuntoja ja tuomioistuinten päätöksiä koskevien asiakirjojen osalta.

Tunnisteellisten aineistojen käsittelystä säädetään henkilötietolaissa (523/1999).  Laki on poistumassa ja se korvataan tietosuojalailla, joka on eduskunnassa hyväksyttävänä. Henkilötietolain 3 §:n mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan "kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi”. Tunnisteellisuudesta puhuttaessa merkittävintä on se, voiko yksittäistä henkilöä tunnistaa tiedoista helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta. Tutkimusaineiston tunnisteet on perinteisesti jaettu käsitteellisesti suoriin eli yksilöiviin ja epäsuoriin tunnistetietoihin. Suoria tunnistetietoja ovat nimi, osoite, henkilötunnus, syntymäaika, ihmisen ääni ja kuva. Epäsuoria tunnisteita ovat esimerkiksi kotipaikkakunta ja asuinalue, koulutus, työpaikka ja perheen koostumus.

Tutkimusaineiston suojaaminen ja luottamuksellisuus

Tunnisteellisen aineiston suojaaminen tulee suunnitella huolella. Tutkittavien yksityisyyden suojaa ei saa vaarantaa aineiston huolimattomalla säilyttämisellä tai suojaamattomilla sähköisillä siirroilla.

Tunnisteellisen aineiston tietoturvaratkaisuihin kuuluvat päätökset siitä, missä tunnisteita sisältävät paperiaineistot säilytetään, missä vaiheessa tarpeettomat tiedot hävitetään tai miten niiden säilyttäminen ja arkistointi jatkotutkimuksiin toteutetaan. Samoin ratkaistaan, miten tunnisteelliset sähköiset aineistot suojataan (varmuuskopiointi, käyttäjätunnukset, käsittely tarvittaessa verkkoyhteydettömillä tietokoneilla), ja missä määrin tunnisteita poistetaan tai säilytetään analysoitavan aineiston yhteydessä.

Tarvittaessa voidaan edellyttää allekirjoitettava vaitiolositoumus tunnisteellista aineistoa käsitteleviltä tutkijoilta ja muulta tutkimushenkilökunnalta. Kirjallisista sitoumuksista huolehtii tutkimuksen johtaja tai vastuututkija. Tutkimusaineiston tunnisteellisia tietoja koskeva vaitiolovelvollisuus sitoo aineiston käyttäjää myös silloin, kun ei käytetä kirjallisia sitoumuksia.

Kun tutkittavien yksilöiviä henkilötietoja ei tarvita itse aineiston analyysissä ja niiden säilyttämiselle ei ole tutkimuksellista perustetta, tunnisteelliset paperiaineistot tulee hävittää ja sähköisistä aineistoista tunnisteet tulee poistaa, muuttaa tai karkeistaa. Jatkoyhteydenottoja varten säilytettävät tutkittavien tunnistetiedot suojataan ja säilytetään analysoitavasta aineistosta erillään.

Kun tutkimusaineisto on muodostettu viranomaisen asiakirja- ja rekisteriaineistoista kysymättä tutkimuslupaa itse tutkittavilta, tulee sekä tunnisteet että arkaluonteiset tiedot hävittää heti, kun ne ovat tarpeettomia tutkimuksen toteuttamiseksi.

Tutkimusaineistojen luottamuksellisuus nojautuu aineistojen käsittelyn, käytön ja säilyttämisen rajauksiin. Tutkimusaineistoja ei saa käyttää ja luovuttaa muihin kuin tutkimustarkoituksiin. Erityisen tuomittavaa on ilmaista tutkimusaineistojen sisältämistä tiedoista tai luovuttaa tietoja niin, että se voisi vaikuttaa yksittäisten tutkittavien arvioimiseen, kohteluun tai asemaan. Tutkimusaineistoja ei saa luovuttaa tiedotusvälineille tai kaupallisiin tarkoituksiin.

Yksityisyyden suoja perusoikeutena suojaa kansalaisia nimenomaan julkisen vallan toimenpiteitä vastaan. Tutkijan tehtävä on tuottaa tieteellistä tietoa niin sosiaalisten ongelmien kuin ylipäänsä yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtämiseksi. Tähän tehtävään ei kuulu yksittäisten tutkittavien asioiden paljastaminen viranomaisille. Esimerkiksi rikoksia koskevat tiedot luetaan arkaluonteisiin tietoihin, joiden käsittelyä tutkimuksessa ohjaa ja rajoittaa tutkijan vaitiolovelvollisuus. Tutkimusaineistojen yksittäisiä tutkittavia koskevia tietoja ei saa ilmaista sen enempää veroviranomaisille, sosiaaliviranomaisille kuin poliisillekaan.

Poikkeus vaitiolovelvollisuuteen on kaikkia kansalaisia koskeva velvollisuus ilmoittaa tekeillä olevasta törkeästä rikoksesta, joka voitaisiin vielä estää.  Tässä olennaista on ennaltaehkäisyn mahdollisuus. Tutkijalla ei ole velvollisuutta paljastaa jo tehdyistä rikoksista saamiaan tietoja, ellei tietojen paljastaminen ole samalla osa tekeillä olevan törkeän rikoksen estämistä.

Lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n mukaan salassapitovelvollisuus voi väistyä silloin, kun tutkija saa tutkimustyössään ”tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä”.  Ensisijainen lähtökohta tutkijan työssä on luottamuksellisuuden turvaaminen ja pysyminen tutkijan roolissa. Lapsia ja nuoria tutkittaessa on kunnioitettava heidän omaa mielipidettään, mikäli he ovat siinä määrin kypsiä, että voivat sellaisen muodostaa. Mikäli tutkija päättää lastensuojelulakiin nojautuen tehdä ilmoituksen, on hyvän tavan mukaista informoida asianosaisia tutkittavia aikomastaan ilmoituksesta.

Tutkimusaineiston säilyttäminen tai hävittäminen

Ihmistieteisiin luettavat tutkimukset eivät ole aina uudelleen toistettavissa, mutta tiedeyhteisöllä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa todentaa tutkimustuloksia tutkimuksessa analysoiduista aineistoista. Avoimuus on tiedettä keskeisesti määrittävä piirre ja myös edellytys tieteellisen tiedon pätevyyden testaamiselle, kriittiselle arvioinnille ja samalla tieteen edistymiselle.

Huolella jatkotutkimuksiin arkistoidut aineistot vähentävät tarvetta kerätä tarpeettomasti tunnisteellisia tutkimusaineistoja. Arkistointi myös vähentää pieniin väestöryhmiin kohdistuvaa tutkimuspainetta. Erityisen tärkeää on arkistoida jatkotutkimuksiin kulttuurisesti, historiallisesti ja tutkimuksellisesti merkittävät tutkimusaineistot.

Yksityisyyden suojasta huolehditaan tarvittaessa tehtävillä aineiston anonymisointitoimenpiteillä ja aineiston jatkokäytön säätelyllä.

Kun jatkokäyttöä varten säilytettävästä aineistosta on perusteltua poistaa tunnisteita, toimenpiteillä tähdätään tavoitteeseen, jossa aineiston jatkokäyttäjä ei voi välittömästi tunnistaa yksittäisiä tutkittavia. Yksilöivien tunnisteiden (nimi, osoite, henkilötunnus) lisäksi epäsuoria tunnisteita (työpaikka, koulu, asuinpaikka, ikä, ammatti jne.) voidaan poistaa tai karkeistaa arkistoitavasta aineistosta.

Tutkittavien yksityisyyden suojasta huolehditaan asettamalla aineistoille tarkat jatkokäytön ehdot. Aineistoja saadaan käyttää vain tutkimustarkoituksiin. Lisäksi aineiston jatkokäyttäjiltä on edellytettävä aineistoa koskeva käyttöehtositoumus ja mahdollinen vaitiolositoumus.

Kun tunnisteellinen aineisto on arkaluonteinen, aineisto ei ole anonymisoitavissa, eikä sen säilyttämiselle ole aineiston kohteena olevien henkilöiden lupaa, aineisto tulee hävittää tutkimuksen päätyttyä. Mikäli mainitun kaltainen aineisto on tieteellisesti arvokas ja historiallisesti ainutkertainen, lupaa sen arkistointiin haetaan Kansallisarkistolta.

Yksityisyyden suoja tutkimusjulkaisuissa

Toisin kuin tutkimusaineistot, tutkimusjulkaisut ovat kaikkien saatavilla. Yksityisyyden suojan tarve julkaisuissa arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Suuressa osassa tutkimuksia ei ole tarkoituksenmukaista esittää julkaistavissa tuloksissa tutkittavia nimitietoineen tunnistettavasti. Kvantitatiivisten tutkimusten tulokset esitetään tilastollisina ja tunnisteitakin sisältävän aineiston julkaistut tulokset eivät siten sisällä yksittäisten henkilöiden tunnistamisen mahdollisuutta.

Kvalitatiivisten aineistojen tutkimusjulkaisuissa esitettävät suorat aineisto-otteet tulee arvioida erikseen tunnistamisen näkökulmasta: mitä epäsuoria tunnisteita (työpaikka, koulu, asuinpaikka, ikä, ammatti jne.) julkaistavan otteen yhteyteen jätetään, mitä karkeistetaan ja mitä jätetään kokonaan pois.

Tutkittaessa organisaatiota tai muita sosiaalisia toimijoita (laitoksia, yhdistyksiä, työyhteisöjä, julkisorganisaatioita jne.) ratkaistaan sekä tutkimuskohteen että sitä edustavien yksittäisten tutkittavien tunnisteellisuus tapauskohtaisesti. Tutkittavat henkilöt osallistuvat tutkimukseen yleensä sosiaalisen tai ammatillisen roolinsa yksittäisinä edustajina. Nimettömyys tutkimusjulkaisuissa ei kuitenkaan välttämättä estä tunnistamista niiden piirissä, jotka tuntevat tutkimuskohteena olevan yksikön tai organisaation toimintaa. Tutkittaville ei tule luvata täyttä tunnistamattomuutta, ellei se ole kohtuullisesti toteutettavissa. Tutkimusjulkaisuissa tulee pyrkiä yksittäisiä tutkittavia ja tutkimuskohteita kunnioittavaan kirjoitustapaan. Tutkimuskohdetta koskevat kriittiset tulokset tulee selittää analyyttisesti välttäen leimaavaa asenteellisuutta.

Erityisesti humanistisessa mutta myös yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa voi olla sekä tutkimuksellisesti että eettisesti perusteltua esittää tutkimusteksteissä tutkittavat omilla nimillään. Esimerkiksi asiantuntijahaastatteluihin perustuva tutkimus voidaan julkaista niin, että tutkittavien nimiä ja muita tunnistetietoja ei häivytetä. Tunnistettavuudesta ja nimien käytöstä tutkimusjulkaisuissa sovitaan tutkittavien kanssa.

Kun tutkimuksen kohteena ovat arkistoaineistot, tutkittavien tunnistettavuus tai tunnistamattomuus tutkimusjulkaisuissa määräytyy arkiston asettamista aineiston käyttöehdoista.

Ihmistieteisiin liittyvän tutkimuksen eettinen arviointi

Tampereen yliopisto on sitoutunut noudattamaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia ohjeita ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen” (2002) ja ihmistieteisiin luettavien alojen eettisiä periaatteita. Ihmistieteisiin luetaan kaikki tieteenalat ja oppiaineet, joissa käytetään yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisiä menetelmiä.

Tampereen yliopiston rehtori nimitti päätöksellään 2.11.2009 työryhmän suunnittelemaan ihmistieteellisen tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia. Työryhmä jätti raporttinsa rehtorille 24.2.2010. Arviointitoimikunta perustettiin rehtorin päätöksellä 5.5.2010.

Tampereen alueen ihmistieteiden eettisessä toimikunnassa ovat edustettuina Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, UKK-instituutti ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Toimikunta antaa lausuntoja mainittujen organisaatioiden tutkijoille.

Toimikunta toimii yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellisen eettisen toimikunnan kanssa. Toimikunnat ovat sopineet keskenään työnjaosta.

Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta

Tampereen alueen ihmistieteiden eettisen toimikunnan tehtävänä on on huolehtia alueellaan yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ihmistieteisiin kuuluvan ei-lääketieteellisen tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämisestä sekä ohjata lausunnoillaan ja toiminnallaan mainitun tutkimuksen eettisyyden kehittymistä alueellaan.

Toimikunta toimii yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellisen eettisen toimikunnan kanssa. Toimikunnat ovat sopineet keskenään työnjaosta.

Tutkimuksen eettisyyden kehittäminen ja toimikunnan työskentelyn periaatteiden näkyväksi tekeminen edellyttää avoimuutta. Arvioitavaksi toimitetusta tutkimuksesta julkaistaan verkkosivuilla seuraavat tiedot (ellei julkistaminen ole ristiriidassa tutkimuksen salassapitoa edellyttävien sopimusten kanssa):

  • hakijan perustelu lausuntopyynnölle ja hänen arvionsa tutkimuksen eettisyydestä
  • tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta (tutkijalta)
  • toimikunnan päätös

Toimikunnan kokoonpano 1.1.2017 - 31.12.2019

Toimikunnan puheenjohtaja, dosentti, erikoistutkija Kirsti Uusi-Rasi (UKK-instituutti)

Toimikunnan sihteeri, hallintopäällikkö Heikki Eilo (yliopistopalvelut)

Toimikunnan jäsenet Tampereen yliopistosta:

  • yliopistonlehtori (sij.)  Marko Ahteensuu
  • professori Laura Huttunen
  • yliopistonlehtori Anneli Kylliäinen
  • yliopistonlehtori Niina Lilja
  • professori Kaarina Nikunen
  • yliopisto-opettaja Sami Serola
  • apulaisprofessori Hanna Toiviainen
  • professori Päivi Åstedt-Kurki
  • apulaisprofessori Johanna Kujala
  • professori Kaisa Väänänen (varajäsen yliopistonlehtori Aino Ahtinen)

Toimikunnassa on lisäksi edustus alueen seuraavista korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista (varajäsen suluissa):

  • Tampereen ammattikorkeakoulu: yliopettaja Harri Kukkonen (varajäsen erikoissuunnittelja Liisa Marttila)
  • UKK-instituutti: erikoistutkija, dosentti  Kirsti Uusi-Rasi, toimikunnan puheenjohtaja (varajäsen erikoistutkija Minna Aittasalo)
  • Teknologian tutkimuskeskus VTT (Tampere): Senior Scientist Veikko Ikonen (varajäsen Principal Scientist Eija Kaasinen)

Toimikunnan sihteerinä toimii 15.11.2011 alkaen hallintopäällikkö (yliopistopalvelut) Heikki Eilo (heikki.eilo@tuni.fi, puh. 040 1901389, Päätalo C 128). Sihteerille voi lähettää tiedusteluja toimikunnan työskentelystä ja tutkimuksien mahdollisesta ennakkoarvioinnin tarpeesta. Ensin on kuitenkin hyvä tutustua näiden sivujen sisältöön, sillä niiden yhteyteen on koottu viimeisin aiheeseen liittyvä tieto ja arviointia koskeva ohjeistus.

  • Toimikunnan kokoukset ja pöytäkirjat
  • Toimikunnan antamat lausunnot

 

2. Lausuntopyyntö ja sen perusteeksi edellytettävät asiakirjat

Lausuntopyyntö ja sen perusteeksi edellytettävät asiakirjat

Huom! Eettisen ennakkoarvioinnin ohjeet ovat muuttumassa ja tämä vaikuttaa lausuntopyynnön sisältöön. Lue ennen lausuntopyynnön jättämistä uutta ohjeistoa koskeva muistio.

Uutta ohjeistoa on TENKin mukaan tarkoitus käyttää ohjeistona soveltuvin osin yhdessä nykyisen, voimassa olevan ohjeiston kanssa. Uusi ohjeisto on vielä muistio tulevasta ohjeistosta ja siihen saattaa tulla muutoksia. Ohjeisto hyväksytään vuoden 2019 alussa, jolloin ohje on lopullisessa muodossaan.

Lausuntopyyntö tulee laatia siten, että se sisältää alla kuvatut osat koottuna yhdeksi pdf-muotoiseksi dokumentiksi. Tämä lähetetään sähköpostin liitetiedostona toimikunnan sihteerille (kohdat 1-8).

Lisäksi saatekirje tulee tulostaa, allekirjoittaa ja lähettää toimikunnan sihteerille:

Ihmistieteiden eettinen toimikunta/Heikki Eilo
Päätalo C 141
33014 Tampereen yliopisto

Lausuntopyynnöt tulee toimittaa viimeistään 2 viikkoa ennen sen kokouksen ajankohtaa, jossa pyyntö toivotaan käsiteltävän.

Lausuntopyynnön sisältö

Huom! Kyseessä ei ole tutkimusluvan myöntäminen, vaan lausunnon antaminen tutkimukseen liittyvistä eettisistä näkökohdista ja eettisestä hyväksyttävyydestä. Eettinen toimikunta ei myönnä tutkimuslupaa tutkimukselle, vaan se tulee hankkia ao. organisaatiosta erikseen ennen tutkimuksen aloittamista tai lausunto voidaan antaa, mikäli organisaatio tai rekisterinpitäjä vaatii lausuntoa etukäteen.

Toimikunnan lausunto ei ole myöskään sitova hallinnollinen päätös. Tutkija ottaa viime kädessä itse vastuun tutkimuksestaan. Toimikunnan lausunnolla on kuitenkin huomattava merkitys esim. tutkimuksen rahoittajan ja tiedelehtien kannalta, sillä nämä voivat edellyttää tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia.

Toimikunta ei anna lausuntoa tutkimuksesta, joka on jo tehty tai joka on jo alkanut (erityisesti, mikäli tutkimuksen empiirinen osuus on jo meneillään).

Lausuntopyynnön sisältö pyydetään esittämään numeroituna ja seuraavassa järjestyksessä. Huomiota pyydetään kiinnittämään tekstin selkokielisyyteen ja ymmärrettävyyteen.

1. Saatekirje, jossa esitetään seuraavat tiedot:

  • tutkimuksesta vastaavan henkilön yhteystiedot
  • perustelu lausuntopyynnölle (tässä kohdassa tulee esittää se perustelu, minkä vuoksi lausuntopyyntö esitetään eli miltä osin tutkimusasetelma vaatii eettistä arviointia, ks linkki ja kohta "milloin tarvitaan eettisen toimikunnan lausunto?").
  • mahdollinen peruste salassapidettävyydelle. Toimikunta haluaa edistää eettisen arvioinnin julkisuutta, mutta sallii salassapidon sellaisissa tapauksissa, joissa esim. tutkimuksen rahoittajan kanssa tehtävät sopimukset sitä edellyttävät. Salassapidettävyys koskee niitä tietoja, jotka julkaistaan toimikunnan sivuilla (lausuntopyynnön perustelu ja hakijan oma arvio tutkimuksen eettisyydestä, tutkimussuunnitelman tiivistelmä ja toimikunnan päätös) - muut toimikunnan käsittelemät tiedot ja asiakirjat eivät ole julkisia.

2. Tutkimussuunnitelma (sivut numeroituina) ja sen tiivistelmä (englanninkielisessä tutkimuksessa tiivistelmä suomeksi). Tiivistelmä tulee olla siinä muodossa, että se voidaan tutkijan ja tämän yhteistyötahon puolesta julkaista kotisivulla kohdassa "lausunnot", mikäli tutkija ja tämän yhteistyötaho eivät halua lausuntopyyntöä salaiseksi (ks. Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 621/1999 24 § 1 momentti 21) -kohta. Tutkimussuunnitelman määritys tulee olla selkeä.

Huom! Tutkimussuunnitelmasta tulee selkeästi käydä ilmi, mikäli tutkimus on osa laajempaa tutkimusohjelmaa tai että siihen liittyy muita tutkimusprojekteja (esim. väitöskirjatyön tekeminen tms.). Tutkimussuunnitelman alussa on myös mainittava tutkimuksen tieteenala.

3. Tutkimuksesta vastaavan henkilön arviointi tutkimuksen eettisyydestä  (tässä kohdassa voidaan tarkemmin argumentoida niitä seikkoja, jotka on esitetty lausuntopyynnön perustelussa eli seikkoja, jotka liittyvät eettisiin näkökohtiin). Eettisessä arvioinnissa tulisi ottaa huomioon nimenomaan TENKin ns. HYMY-ohjeiston (2009) eettiset periaatteet, jotka liittyvät eettiseen ennakkoarviointiin. TENKin ns. hyvän tieteellisen käytännön ohje (2012) liittyy hyvään tieteelliseen käytäntöön yleisellä tasolla ja liittyy hyvän tieteellisen käytännön loukkausten käsittelyyn, joten älä viittaa eettisessä arvioinnissa ensisijaisesti tähän.

Uudessa ohjeistossa periaatteiden muotoilua on hieman modernisoitu, ks. uusi ohjeisto, s. 1. Voit ottaa eettisessä arvioinnissasi huomioon edelleen HYMY-ohjeiston (2009) eettiset periaatteet, ks. edellä ja TENKin muistion eettisesti tutkijaa ohjaavat eettiset periaatteet.


 4. Riskien arviointi (uusi kohta EU:n tietosuoja-asetuksen myötä). Käsiteltäessä arkaluonteisia tietoja tutkimussuunnitelmassa kuvataan eettiset riskit ja suunnitellut toimintatavat haittojen ja vahinkojen välttämiseksi. Tulee olla omana kohtanaan lausuntopyynnössä kuten muutkin kohdat. Mikäli arkaluonteisia tietoja ei ole, tulee lausuntopyynnössä mainita, että tutkimuksessa ei käsitellä arkaluonteisia henkilötietoja. 

5. Tiedote tutkittaville, ks tiedotteen sisältö kohdan 8 jälkeen kohdasta "tutkittavien informointi: tiedote tutkittaville" ja tee tiedote linkistä avautuvan ohjeen mukaisesti, kohdat 1-8.

a. Mikäli tutkimuksessa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta, perustelut ratkaisulle esitetään tutkimuksen eettisyyttä koskevassa arviossa.

b. Tietosuojailmoitus (uusi asia EU:n tietosuoja-asetuksen myötä). Huom! malliin voi tulla vielä muutoksia. Lähetetään tutkittavalle tiedotteen yhteydessä. Tietosuojailmoituksessa voi olla osittain samoja tietoja kuin tiedotteessa. Ks. tiedot, jotka tietosuojailmoituksessa tulee olla: Tutkimuksen tietosuojailmoitus

Katso lisäksi täydentävänä EU:n tietosuoja-asetuksen 13 artikla ja 14 artikla: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016R0679.

6. Tutkittavien allekirjoitettavaksi tarkoitettu suostumuslomake. Suostumuslomake edellytetään tiedotteen lisäksi, jos tutkimusaineistoa analysoidaan tunnisteellisena ja aineisto sisältää arkaluonteisia (EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisia erityisiä tietoja) tietoja. EU:n tietosuoja-asetus määrittelee tarkasti suostumuksen muodon. Ks. erityisesti uuden ohjeiston kohdasta 2-3 tutkittavan kohtelu ja oikeudet: uusi ohjeisto.

Katso lisäksi EU:n tietosuoja-asetus, johon uudessa ohjeistossa viitataan, artikla 13 ja artikla 14

7. Muu tutkittaville annettava materiaali (haastattelurunko, päiväkirjat, kyselylomakkeet ym.).
 

8. Aineistonhallintasuunnitelma (aineiston käsittely-, säilytys- ja arkistointisuunnitelma). Huom! tutkimushankkeissa, joissa on useita osapuolia, tulisi olla maininta siitä, miten aineistonkäytöstä on sovittu osapuolten kesken ja miten tekijänoikeudet on määritelty. Tämä koskisi lausuntopyyntöjä, jotka käsitellään vuodesta 2017 lukien. Tee arkistonhallintasuunnitelma Tietoarkiston ohjeiden mukaisesti. Ks. Tietoarkiston ohjeet aineistonhallintaan:

Vaikka tutkimusaineiston sopimus- ja tekijänoikeusasioita liittyy aineistonhallintasuunnitelmaan, on otettava huomioon, että eettinen toimikunta ei päätä tekijänoikeuksista eikä tutkimusaineistoon liittyvistä sopimuksista eikä arvioi näiden pätevyyttä eikä ota kantaa edellä mainittuihin. Eettinen toimikunta arvioi tutkimuksen eettistä hyväksyttävyyttä erityisesti eettisten periaatteiden näkökulmasta (vahingoittamisen kielto, itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja) 

9. Tieteellisen tutkimuksen rekisteriselostetta ei enää tarvita EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulon myötä. Tutkijan tulee laatia myös EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen seloste käsittelytoimista. Tätä ei tarvitse lähettää toimikunnalle, mutta se on oltava tutkijalla. Mikäli lausuntopyyntöön liittyy tietosuojaan liittyviä ongelmia, toimikunta voi pyytää tätä nähtäväksi. Tietosuojavaltuutetun malli selosteeksi käsittelytoimista excel-pohjaisena: https://tietosuoja.fi/rekisterinpitajan-seloste-kasittelytoimista.

HUOM! laadi sisällysluettelo kohdista 1-8

Kun alaikäisen tutkittavan vanhemmalta tai muulta huoltajalta pyydetään erikseen suostumus, myös se tulee liittää lausuntopyyntöön. Mikäli tutkittava ei mielenterveydellisen häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene pätevästi antamaan suostumustaan, se tulee pyytää tutkittavan huoltajalta tai hänen lailliselta edustajaltaan. Myös tämä suostumuslomake tulee liittää lausuntopyyntöön. ks. tästä tarkemmin uusi ohjeisto, s. 3.

Lisäksi  lausuntopyynnön laatijan on syytä varmistaa, että seuraavat asiat sisältyvät edellä mainittuihin kohtiin:

  • tutkimukseen osallistuvat henkilöt ja organisaatiot
  • tutkimuksen tiivistelmä
  • tutkimuksen aikataulutus
  • tutkimuksen rahoitus
  • tietojen kerääminen (kohderyhmät ja menetelmät)
  • tutkimusluvat ja suostumukset
  • suostumukset muuhun käyttöön (esimerkiksi opetus)
  • vapaaehtoisuus ja oikeus keskeyttää tutkimus
  • tutkimuksen aiheuttamat riskit ja hyödyt
  • tutkimuksessa käytettyjen laitteiden turvallisuus
  • tietojen luottamuksellisuus
  • tietojen tallentaminen ja säilyttäminen
  • vakuutukset
  • palautteet tutkimukseen osallistuneille
  • tiedotteet mallin mukaisesti
  • suostumuslomakkeet mallin mukaisesti
  • kysely- ja arviointilomakkeet ja haastattelun runko

Lausuntopyyntöön tulee liittää sisällysluettelo, jossa tulee mainita, miltä sivulta edellä mainitut asiat ovat luettavissa. Sisällysluettelon tulee noudattaa lausuntopyynnön ohjeistusta ja rakennetta (kohdat 1-8)  Edellä mianitussa yllä olevassa luettelossa (bulletin) mainittuja asioita voi sisältyä sekä tutkimussuunnitelmaan että tiedotteeseen.

Tutkittavien informointi: tiedote tutkittaville

Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta korostaa, että tiedotteen tulee olla selkeä ja ymmärrettävä. Tieteenalan jargonia tulee välttää. Tiedotteesta tulee selkeästi käydä ilmi se, mihin tutkimukseen osallistuva suostuu! Ks. tähän liittyvä TENKin laatima uusi ohjeisto, s. 2 tutkittavan kohtelu ja oikeudet.

Katso lisäksi EU:n tietosuoja-asetus artikla 13 ja artikla 14, joihin uudessa ohjeistossa viitataan, s. 2

Linkki EU:n tietosuoja-asetukseen:  http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0679&from=FI.

Tutkittaville annettavasta informaatiosta tulee ilmetä seuraavaa:

  1. Yhteystiedot
  2. Tutkimuksen aihe ja tavoite. Maininta, onko tutkimuksesta hyötyä tai haittaa tutkittaville ja perustelu.
  3. Aineistonkeruun toteuttaminen
  4. Osallistumisen vapaaehtoisuus. Lisäksi tulisi mainita, annetaanko osallistumisesta tutkimukseen palkkio vai ei
  5. Tutkimusaineiston käsittelyn luottamuksellisuus
  6. Rekisteri- ja asiakirjatietojen yhdistäminen tutkittavan antamiin tietoihin
  7. Tutkittavien yksityisyys tutkimusjulkaisuissa
  8. Tutkimusaineiston jatkokäytöstä ja arkistoinnista informoiminen

Ks. edellä mainittuihin kohtiin liittyvä linkki ja asiakirjan kohta: OSA III: informoinnin osa-alueet, dokumentin sivulla 2. Linkissä löytyy kyseisistä kohdista (esim. kohta  4, osallistumisen vapaaehtoiseen, ks. yllä) tarkempaa informaatiota

Lisäksi huomiota pyydetään kiinnittämään

  • tekstin selkokielisyyteen ja ymmärrettävyyteen,
  • tutkimuksessa käytettävään kieleen; monikansallisissa tutkimushankkeissa tutkimusinformaatiota koskeva lomake ja tutkimukseen suostumista koskeva lomake tulee toimikuntakäsittelyä varten olla suomen kielellä,
  • informaatiolomakkeen informatiivisuus ja loogisuus,
  • tutkimuksen kohdehenkilöille lähetettävän lomakkeen informatiivisuus ja ymmärrettävyys kohdehenkilön ja eettisten seikkojen kannalta

Alaikäisille tutkittaville informaatio tulee suunnitella heidän ymmärrystasoaan vastaavaksi. Mikäli tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen, informoinnissa tulee soveltuvin osin noudattaa lääketieteellistä tutkimusta koskevia ohjeita.

Tietoarkiston sivuilta löytyy ohjeita aineistonhallintaantunnisteiden poistoon ja tutkittavien informointiin.

Arvioitavaksi toimitetusta tutkimuksesta julkaistaan toimikunnan sivuilla seuraavat tiedot, mikäli tutkija antaa julkaisemiseen suostumuksensa:

  • hakijan perustelu lausuntopyynnölle ja hänen arvionsa tutkimuksen eettisyydestä
  • tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta (tutkijalta)
  • toimikunnan lausunto

Tutkimusten eettisessä arvioinnissa sovellettavat ohjeet

Eettisessä ennakkoarvioinnissa tarkastellaan aineistonkeruun suunnitelmaa, tutkimuksen toteutustapaa, tutkittavien informointia sekä aineiston käsittelyn ja säilyttämisen suunnitelmaa riskien ja vahingon välttämisen näkökulmasta. Arvioinnissa punnitaan tutkittaville tutkimukseen osallistumisesta mahdollisesti koituvia haittoja ja vahinkoja suhteessa tutkimuksella tavoiteltavaan tietoarvoon.

Arvioinnin ohjeellisena lähtökohtana ovat ihmistieteiden eettiset periaatteet: tutkittavien itsemääräämisoikeus, vahingoittamisen välttäminen, yksityisyys ja tietosuoja.

Ihmistieteellisessä tutkimuksessa eettiset kysymykset painottuvat tutkijan ja tutkittavan kohtaamiseen, johon voi sisältyä ennakoimattomia tekijöitä. Tutkija vastaa aina itse tutkimuksensa eettisistä ja moraalisista ratkaisuista.

Ihmistieteisiin luettavassa tutkimuksessa tietoarvon ja haittariskien keskinäinen arviointi ei ole luonteeltaan utilitaristista kustannus-hyöty -punnintaa vaan sinänsä yhteismitattomien arvojen normatiivista arviointia. Arvioinnissa varmistetaan, ettei tutkimukseen sisälly turhia riskejä, jotka voitaisiin välttää vähentämättä tutkimuksen tieteellistä arvoa. Seuraavaksi katsotaan, ovatko riskit ylisummaan moraalisesti hyväksyttäviä. Moraalisesti hyväksyttävän riskin rajaa voi nostaa, jos tutkimuksen tieteellinen arvo on erittäin suuri ja tutkimuksesta ei koidu tutkittaville haittaa (tutkimukset, joissa ei noudateta tietoon perustuvaa suostumusta) tai tutkimukseen osallistuvat ihmiset pystyvät arvioimaan mahdollisia haittoja myös itse heille annettavan informaation varassa.

Jos arvioitavassa tutkimuksessa noudatetaan tutkittavien itsemääräämisoikeuden periaatteita, eikä se sisällä normaalin arkielämän rajat ylittävien henkisten haittojen riskiä, lausuntopyyntöön kirjataan asiasta perusteltu maininta. Tällöin toimikunta arvioi ensisijaisesti tutkittavien informointia sekä yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevat seikat.

Mikäli tutkimus lukeutuu tutkimusasetelmiin, joissa on erityinen riski loukata tutkittavan itsemääräämisoikeutta tai aiheuttaa haittoja, joiden vaikutusten arviointi edellyttää asiantuntemusta, arvioidaan myös käytettäviä tutkimusmenetelmiä suhteessa asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja tutkimuksessa tavoiteltavan uuden tiedon merkittävyyteen.

Tutkittavien informointi

Toimikunta tarkistaa, että tutkittavien informointi on suunniteltu asianmukaisesti. Tutkimuksesta tiedottamiseen voidaan lukea kuuluvaksi ainakin seuraavat tiedot:

  1. tutkijan yhteystiedot
  2. tutkimuksen aihe
  3. aineistonkeruun konkreettinen toteutustapa ja arvioitu ajankulu
  4. kerättävän aineiston käyttötarkoitus, jatkokäyttö ja mahdollinen arkistointi
  5. osallistumisen vapaaehtoisuus.

Kokeellisissa tutkimuksissa on annettava riittävää tietoa koeasetelmasta. Kokeelliset asetelmat vaihtelevat huomattavasti tieteenaloittain. Tiedon riittävyyden määritteleminen kussakin yksittäisessä tapauksessa jää eettisen toimikunnan tehtäväksi. 

Jos tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen, tutkittavien informoinnissa on soveltuvin osin noudatettava lääketieteellistä tutkimusta koskevan lain perusteella annettuja ohjeita. 

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta löytyy ohjeita tutkittavien informointiin aineistonhallinnan näkökulmasta.

Yksityisyys ja tietosuoja

Eettisessä ennakkoarvioinnissa tarkistetaan tutkimuksen aineistonhallinnan suunnitelma ja varmistetaan, että tutkimuksessa on suunniteltu tekniset tietoturvaratkaisut. Aineistonhallinnan suunnitelmassa tulee kuvata

  1. tunnisteellisten aineistojen suojaaminen tai tunnisteiden poistaminen
  2. tunnisteellisten aineistojen käsittelyssä mahdollisesti edellytettävä vaitiolositoumus
  3. suunnitelma aineiston säilyttämisestä jatkotutkimuksiin tai vaihtoehtoisesti tunnisteellisen aineiston hävittäminen tutkimuksen päätyttyä.

Eettiset toimikunnat eivät arvioi ennalta tutkimusjulkaisujen yksityisyyden suojaa. Julkaisujen eettisyyden arvioinnista vastaavat tutkijat itse sekä julkaisujen toimituskunnat. 

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta löytyy ohjeita aineistonhallintaan ja tunnisteiden poistoon.

Eettistä arviointia vaativat tutkimusasetelmat

a. Tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen: arviointi

Fyysiseen koskemattomuuteen puuttuvien tutkimusten suunnittelussa ja eettisessä arvioinnissa sovelletaan lääketieteellisen tutkimuksen eettisiä ohjeita. Kaikki fyysiseen koskemattomuuteen puuttuvat tutkimukset arvioidaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettisessä toimikunnassa.

Fyysiseen koskemattomuuteen puuttuvia tutkimuksia ovat

  • tutkimukset, joissa otetaan verinäytteitä, DNA-näytteitä, biopsioita ja vastaavia
  • fyysistä rasitusta sisältävät tutkimukset (esim. melutärinän mittaukset ja sähköimpulssien vaikutusten mittaaminen) ja
  • ravitsemustieteelliset tutkimukset, jos elintarvikkeilla pyritään vaikuttamaan terveyteen tai sairauksien riskiin tai oireisiin.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan toimintatavat ja periaatteet

b. Tutkimuksessa ei noudateta tietoon perustuvan suostumuksen periaatetta: arviointi

Tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta poikkeavan tutkimuksen osalta eettinen toimikunta arvioi, onko tutkimuksen toteuttaminen eettisesti hyväksyttävissä. Tutkimuksen toteuttaminen voidaan katsoa eettisesti hyväksyttäväksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  1. tutkimus on perusteltu eikä sitä voida toteuttaa niin, että tutkittavia informoidaan tutkimuksesta ja pyydetään osallistumiseen suostumukset,
  2. aineiston keruu ei aiheuta vaaraa tutkittaville,
  3. tutkittaville selostetaan mahdollisuuksien mukaan jälkikäteen tutkimuksen sisältö ja sen tarkoitus (tutkimusasetelmakohtainen tapausharkinta),
  4. aineiston keruussa, käsittelyssä ja raportoinnissa kiinnitetään riittävää huomiota tutkittavien yksityisyyden ja tietosuojan turvaamiseen.

c. Tutkimus kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, jonka perusteella huoltajalla on mahdollisuus kieltää lasta osallistumasta tutkimukseen, eikä tutkimusta toteuteta osana varhaiskasvatuksen toimintayksikön tai koulun normaalitoimintaa: arviointi

 Alle 15-vuotiaisiin kohdistuva tutkimus voidaan toteuttaa ilman vanhempien tai muun huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, kun tutkimus ei aiheuta haittoja tutkittaville ja se on tutkimussuunnitelmassa perusteltu yhdellä tai useammalla seuraavista edellytyksistä:

  1. Tutkittavien iän ja kehitystason perusteella: Tutkittaviksi aiotut alaikäiset pystyvät ymmärtämään tutkimuksen aiheen ja sen mitä tutkimukseen osallistuminen heiltä konkreettisesti edellyttää.
  2. Tutkimuksen aihepiirin ja toteutustavan perusteella: Tutkimusaihe ei ole arkaluonteinen ja vanhempien tai muun huoltajan suostumuksen pyytäminen on käytännössä vaikeaa (esimerkiksi nuorisokerhojen tai koululaisten vapaa-ajan kerhotoiminnan ja vastaavien tutkimus).
  3. Tavoiteltavan tietotarpeen näkökulmasta: Tutkitaan asioita, joista ei saada kattavaa tutkimustietoa edellyttäessä aina vanhempien lupaa lasten osallistumiselle tutkimukseen (esimerkiksi perheväkivalta, sosiaaliset ongelmat ja vastaavat) tai joista alaikäiset tutkittavat eivät itse halua vanhempiensa tietävän (esimerkiksi päihteiden käyttö, seksuaalinen suuntautuminen ja vastaavat).

d. Tutkimukset, joissa tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, joiden mahdollisten haittojen arviointi edellyttää erityisasiantuntemusta (esim. väkivaltaa tai pornografiaa sisältävät tutkimukset)

e. Tutkimukset, joissa on riski aiheuttaa tutkittaville normaalin arkielämän rajat ylittävää pitkäaikaista henkistä haittaa (trauma, masennus, unettomuus)

f.  Tutkimukset, joiden toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville (esim. perheväkivaltaa koskevat tutkimukset)

Eettiselle toimikunnalle tulee kuvata tutkimuksen mahdolliset haitat ja riskit niin, että toimikunta voi arvioida tutkimuksen eettisyyttä punniten tutkittaville koituvia mahdollisia riskejä suhteessa tutkimuksella tavoiteltavaan tietoarvoon. Tutkimukset tulee toteuttaa sillä tavoin, että minimoidaan tutkimuksesta tutkittaville mahdollisesti koituvat haitat ja riskit.

Arvioinnissa verrataan tavoiteltavaa tietoarvoa mahdollisiin haittoihin ja niihin tapoihin, joilla tutkittaville koituvia haittoja pyritään lieventämään tutkimuksen aikana tai jälkikäteen (fyysiset ja henkiset haitat) tai estämään (tietosuoja) ne kokonaan.  Arvioinnissa tulee ottaa huomioon tutkittavien tahdonvapaus ja itsemääräämisoikeus. Tutkittavat voivat aina jossain määrin arvioida myös itse tutkimukseen osallistumisen riskejä.

Kokeellisten tutkimusten arvioinnissa voidaan täydentävästi soveltaa tutkimuksen oppialan omia eettisiä ohjeita. Mikäli lausunnonpyytäjä haluaa soveltaa oman oppialansa eettisiä ohjeita, hänen tulee kertoa se lausuntopyynnössä ja antaa viitetiedot kyseisiin periaatteisiin.

3. Milloin tarvitaan eettisen toimikunnan lausunto

Milloin tarvitaan eettisen toimikunnan lausunto

Siitä riippumatta edellyttääkö rahoittaja, tutkimuskohde tai tiedelehti eettistä lausuntoa, on arvioitava seuraavan kaltaiset tutkimusasetelmat:

  1. Tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen.
  2. Tutkimuksessa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta (arviointia ei kuitenkaan edellytetä julkisten ja julkistettujen tietojen, rekisteri- ja asiakirja-aineistojen ja arkistoaineistojen tutkimukseen).
  3. Tutkimus kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, jonka perusteella huoltajalla on mahdollisuus kieltää lasta osallistumasta tutkimukseen, eikä tutkimusta toteuteta osana varhaiskasvatuksen toimintayksikön tai koulun normaalitoimintaa.
  4. Tutkimukset, joissa tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä, joiden mahdollisten haittojen arviointi edellyttää erityisasiantuntemusta (esim. väkivaltaa tai pornografiaa sisältävät tutkimukset).
  5. Tutkimukset, joissa on riski aiheuttaa tutkittaville normaalin arkielämän rajat ylittävää pitkäaikaista henkistä haittaa (trauma, masennus, unettomuus).
  6. Tutkimukset, joiden toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville (esim. perheväkivaltaa koskevat tutkimukset).
     

Eettisen toimikunnan toteuttaman arvioinnin ohjeellisena lähtökohtana ovat tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimat eettiset periaatteet. Periaatteisiin on hyvä perehtyä ennen lausuntopyynnön laatimista.

Eettinen toimikunta antaa lausunnon suunnitellun tutkimuksen eettisestä hyväksyttävyydestä. Eettinen ennakkoarviointi ei siirrä tutkijan vastuuta omasta tutkimuksestaan ja sen ratkaisuista eettiselle toimikunnalle.

Tutkijan tulee varautua siihen, että eettinen toimikunta voi pyytää selvityksiä ja tarkennuksia lausunnon pyytäjältä ja tarvittaessa lausuntopyyntö voidaan pyytää toimikuntaan uudelleen käsiteltäväksi.

Epäselvissä tapauksissa tulee ottaa yhteyttä toimikunnan sihteeriin, heikki.eilo@tuni.fi, 040 190 1389.

Milloin toimikunta ei anna lausuntoa

Toimikunta ei myönnä tutkimuslupaa tutkimukselle, vaan se tulee hankkia ao. organisaatiosta erikseen. Eettinen toimikunta antaa lausunnon lausuntopyyntöön/tutkimussuunnitelmaan liittyvistä eettisistä näkökohdista.

Toimikunta antaa lausuntoja tutkimuksista, jotka tehdään perustutkinnon suorittamisen jälkeen.

Toimikunta ei käsittele lausuntopyyntöjä, kun henkilö on hakeutumassa tohtoriopintoihin, vaan vasta tämän jälkeen.

Toimikunta ei anna lausuntoa myöskään tutkimuksesta, joka on jo toteutettu. Lausuntoa ei anneta taannehtivasti. Lausuntoa ei anneta myöskään silloin, kun kysymykset ja haastattelut on tehty, vaikka tutkimus ei ole täysin lopullisesti vielä valmistunutkaan.

Toimikunta ei anna lausuntoa tutkimushankkeesta, jolle haetaan rahoitusta. Toimikunta arvioi pääsääntöisesti vain suunnitelmia, joille on jo olemassa taloudelliset henkilö- ja muut resurssit tutkimuksen toteuttamiseksi.Näitä voivat olla esimerkiksi myönteisen päätöksen saanut tutkimusrahoitus, rahoitettu tohtorinkoulutuspaikka, yritysrahoitus tai että tutkimusta tehdään omassa työssä.

  • On huomattava, että pääsääntöisesti rahoittajat (esim. SA, Tekes, säätiöt) eivät edellytä, että rahoitushakemuksessa on oltava etukäteinen arviointi. Eettinen ennakkoarviointi ei siis ole rahoituksen saamisen edellytys. Se ei olisi järkevääkään, sillä vain pieni osa tutkimusrahoitushakemuksista      saa myönteisen päätöksen.
  • Rahoitushakemuksia laatiessaan tutkijoiden tulee toki huomioida hankkeeseen liittyviä tutkimuseettisiä kysymyksiä. Hakemusvaiheessa kuitenkin yleensä riittää todeta, että tutkimuksessa noudatetaan tutkimuseettisiä periaatteita ja tarvittaessa tutkimuksesta tai sen eri osavaiheista pyydetään eettinen arviointi joko Tampereen alueen ihmistieteiden eettiseltää toimikunnalta tai Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen eettiseltä toimikunnalta.
  • Tutkija voi pyytää eettisen toimikunnan lausuntoa, jos tutkimuskohde, tutkimuksen rahoittaja tai yhteistyökumppani sitä edellyttää tai jos tutkimustuloksia suunnitellaan julkaistavan tiedelehdessä, joka edellyttää eettistä ennakkoarviointia.
Usein kysyttyjä kysymyksiä

Miksi arviointi on julkista?

Kaikista arvioinneista pyritään julkaisemaan toimikunnan www-sivulla: 1. tutkijan perustelu arviointipyynnölle sekä hänen oma arvionsa suunnitelman eettisyydestä, 2. tutkimussuunnitelman tiivistelmä (sellaisessa muodossa kuin tutkija haluaa asian ulkopuolisille esittää), 3. toimikunnan lausunto. Kaikki muut toimikunnan käsittelemät asiakirjat ovat luottamuksellisia eikä niitä julkisteta.

Yllä mainittujen dokumenttien salassapitokin on mahdollista, mutta se on perusteltava. Esimerkiksi rahoittajan vaatimus on riittävä perustelu, mutta pelko, että joku ryhtyisi tekemään samaa tutkimusta ei ole (tiivistelmän voi tällaisissa tapauksissa tehdä niin yleisellä tasolla, ettei plagiointi ole mahdollista).

Toimikunta haluaa julkistaa nämä mainitut dokumentit koska: 1. haluamme, että toimintamme on läpinäkyvää ja perustelumme/työskentelytapamme on alttiina tiedeyhteisön kritiikille. 2. julkisilla arvioinneilla on koulutusfunktio eli työnsä eettisyyttä pohtiva tutkija saa niistä hyvän käsityksen, millaisia asioita voi arvioinneissa nousta esille ja mihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota.

Voiko toimikunta ottaa arvioitavaksi myös muiden kuin toimikunnan jäsenorganisaatioiden tutkimussuunnitelmia?

Toimikunta on tehnyt periaatepäätöksen, että se arvioi vain tutkimuksia, joiden vastuutahona on alueella toimiva yliopisto, korkeakoulu tai tutkimuslaitos. Näin ollen toimikunta voi harkita myös muiden kuin jäsenorganisaatioidensa tutkimusten arviointia, kunhan kyseessä on Tampereen alueella toimiva koulutus- tai tutkimusorganisaatio. Tällöin tulee ottaa yhteyttä toimikuntaan ja keskustella mahdollisuudesta osallistua pysyvästi sen toimintaan.

Yrityksissä tapahtuvaan tutkimustoimintaan liittyviä hankkeita arvioidaan ainoastaan, jos niiden vastuutahona on jokin toimikunnan jäsenorganisaatio

Ottaako toimikunta arvioitavaksi useista osatutkimuksista koostuvia kokonaisuuksia?

Toimikunta on päätynyt suosittelemaan, että tutkimuskokonaisuuden osahankkeet tulisi esittää kukin omassa lausuntopyynnössään. Jos kuitenkin halutaan arvio kokonaisuudesta, tämä tulee perustella huolellisesti ja lausuntopyyntö sekä siihen liittyvät asiakirjat tulee jäsennellä niin selkeästi, että kunkin osatutkimuksen suoritustapa ja siihen mahdollisesti liittyvät eettiset ongelmat ovat helposti havaittavissa.

Tähän ratkaisuun on päädytty, sillä laajoissa kokonaisuuksissa on hankalaa hahmottaa, kuinka esimerkiksi tutkimukseen osallistuvien yksityisyyden suojaan liittyvät vastuukysymykset eri osahankkeissa on ratkaistu. Erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut sellaisten osahankkeiden eettinen arviointi, jotka ovat vasta suunnitelma-asteella ja joiden lopullinen toteuttamistapa ei ole vielä hahmottunut.

Tutkimuslupa

Tutkimusluvan pyytäminen kuuluu hyviin ja eettisiin tutkimuskäytäntöihin. Jos olet tekemässä opinnäyte-, tutkimus, tai kehittämistyötä, joka liittyy Tampereen korkeakouluyhteisön toimintaan tai jos tutkimuskohteenasi on yhteisön opiskelijoita, tutkijoita tai henkilökuntaa, on tarpeellista pyytää tutkimuslupa.