Työterveyshuollon palveluja käyttävät asiakkaat käyttävät rinnakkain myös muiden terveydenhuollon sektoreiden palveluja. Osa työterveyshuollon palvelujen käyttäjistä käyttää palveluja runsaasti ajoittain tai pidempiaikaisesti. Tällä tutkimuksella pyrittiin karakterisoimaan työterveyshuollon sairaanhoidon käyttäjiä ja suurkuluttajia sekä heidän muiden terveyspalveluidensa rinnakkaiskäyttöä. Lisäksi selvittiin terveyspalvelujen käytön yhteyttä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Tutkimus toteutettiin käyttäen yksityisen työterveyspalvelutuottajan potilasrekisteritietoa yhdistäen sitä kansallisiin tilastorekistereihin (Tilastokeskus, THL, KELA ja ETK). Tutkimuksessa tarkasteltiin työterveyshuollon sairaanhoitoa käyttäneiden palvelujen käyttöä muilla terveydenhuollon sektoreilla (julkinen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, yksityinen terveydenhuolto) sekä työkyvyttömyyteen liittyviä eläkepäätöksiä.
Tutkimusjoukko oli sosiodemografisia tietoja koskevassa tarkastelussa 66 368 henkilöä ja palvelujen rinnakkaiskäytön tarkasteluissa 59 650 henkilöä. Tutkimuksessa havaittiin, että naiset ovat miehiä useammin työterveyshuollon palvelujen suurkuluttajia. Suurkuluttajilla oli usein keskitason koulutus ja suorittava työ. Työterveyshuollon sairaanhoidon suurkuluttajat, niin pysyvät kuin satunnaisetkin, käyttivät muita palvelusektoreita todennäköisemmin kuin muut työterveyshuollossa kävijät, vaikka he käyttivät laajasti myös työterveyspalveluja. Melkein kolmannes pysyvistä työterveyshuollon suurkuluttajista oli käyttänyt julkista erikoissairaanhoitoa jokaisena tutkimusvuonna.
Toistuva työterveyshuollon sairaanhoidon runsas käyttö liittyi työkyvyttömyyteen sosiodemografisista tekijöistä riippumatta. Useita terveydenhuollon sektoreita käyttävillä oli kohonnut todennäköisyys niin pitkiin sairauslomiin (> 15 päivää) kuin työkyvyttömyyseläkkeisiin verrattuna niihin, jotka asioivat vain työterveyshuollossa.