Hyppää pääsisältöön

Nopeat sekaliikenneradat - NOSERA

Jotta Suomen junaradat saadaan nopeiden junien vaatimaan kuntoon, tarvitaan tutkimusta ja yhteistyötä. Myös nopeiden henkilöjunien ja hitaan tavaraliikenteen mahduttaminen samoille kiskoille on haastavaa. Tampereen yliopiston ja Väyläviraston yhteinen Nopeat sekaliikenneradat (NOSERA) -tutkimusyhteistyö lisää osaamista rautatietekniikan alalla ja luo selkänojan ja kehykset erityisesti nopeiden junien edellyttämän ratarakenteen tutkimukselle.

 

Tutkimuskeskus Terran logo

Tausta

Tampereen yliopistolla ja Väylävirastolla on pitkät perinteet tutkimusyhteistyöstä ratarakenteiden tutkimusalueella. Aiemmat kolme nelivuotista tutkimusohjelmaa painottuivat ratarakenteiden elinkaarta parantavien toimien tutkimukseen. Nyt käynnistyvä NOSERA-yhteistyö (2021-2024) osoittaa tutkimuksen merkityksen radanpidolle.

Tavoite ja tehtävät

Pääosin Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terrassa toteutettava tutkimus kohdistuu nopeiden junien tuomiin erityispiirteisiin, jotka täytyy ottaa huomioon ratojen suunnittelussa. Tavoitteena on kasvattaa suurinta sallittua nopeutta joillakin rataosilla jopa 250 kilometriin tunnissa, mutta yleisemmin nostaa nopeuksia 200 kilometriin tunnissa. Toisena tutkimusteemana on raskaiden junien aiheuttama liikennetärinä ja tavaraliikenteen kaluston aiheuttamat kuormitusvaikutukset.

Nopeiden henkilöjunien ja hitaiden tavarajunien yhteensovittaminen samalle raiteelle on melkoinen haaste. Monessa muussa maassa henkilöt ja tavarat liikkuvat omaa raidettaan pitkin. Suuret nopeuserot syövät kapasiteettia eikä kaarteita voida optimoida tietylle kalustolle ja ajonopeudelle sopivaksi. Rataa täytyy myös pitää kunnossa nopeiden junien edellyttämällä tavalla. Tavaraliikenne on kuitenkin merkittävässä roolissa radan vaurioitumisen näkökulmasta.

Nelivuotisen NOSERA-yhteistyön tavoitteena on molempia osapuolia sekä laajemmin alaa hyödyttävän yhteistyön jatkaminen ja edelleen kehittäminen. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on tutkimuksellisen tiedon tuottaminen päättäjien käyttöön tilanteisiin, joissa voidaan vaikuttaa kustannustehokkaan ja kokonaisuutena hyvin toimivan ratainfran suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitoon sekä omaisuuden hallintaan.

Rahoituslähde

Väylävirasto

Koordinoiva organisaatio