NDT laboratorio
NDT laboratorio
NDT (non-destructive testing) eli ainetta rikkomaton testaus on joukko tarkastusmenetelmiä, joita käytetään mm. hammaspyörien, valujen ja hitsien tarkastamiseen valmista lopputuotetta rikkomatta. NDT laboratorio tarjoaa puitteet tehdä ainetta rikkomattomia tutkimuksia Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. Voimme neuvoa käyttäjiä menetelmien omatoimisessa käytössä ja tarjota tukea projekteille, joissa NDT tutkimusta tarvitaan.
Tutkimuslaitteistot
Käytössämme on moderni välineistö monipuolisten ainetta rikkomattomien mittausten tekemiseen.
Pinnan virheiden tutkiminen onnistuu replikamenetelmän, tunkeumanestetarkastuksen ja magneettipartikkelitarkastuksen avulla.
Pintakerroksen tutkimiseen tarjolla on magneettinen Barkhausen kohinalaitteisto RollScan350 (Stresstech) sekä sisäisen rakenteen analysointiin vaiheistettu ultraäänimittauslaitteisto, Phasor XS (Olympus).
Pinnan jäännösjännitysmittauksia voi tehdä röntgendiffraktioon perustuvalla jäännösjännitysmittauslaitteistolla XStress 3000 (Stresstech). Samalla laitteistolla onnistuu myös jäännösausteniitin pitoisuuden määrittäminen kiteisestä materiaalista. Elektrolyyttisen kiillotuslaitteiston Movipol-5 (Struers) avulla voidaan tehdä myös jäännösjännitys- ja jäännösausteniitin syvyysprofiileja.
Barkhausen kohina mittauslaite Rollscan 350
Ferromagneettisten kappaleiden ainetta rikkomattomaan tarkastukseen soveltuva tutkimuslaitteisto Rollscan 350. Mittaus perustuu kappaleen magneettisiin ominaisuuksiin ja käyttötarkoitus on pintakerroksen ominaisuuksien karakterisointi. Laitteistolla voidaan määrittää muutoksia ferromagneettisen kappaleen pinnan jäännösjännitystilassa sekä arvioida kovuuden/mikrorakenteen muuttumista. Menetelmää käytetään esim. hiottujen kappaleiden hiontavikojen löytämiseen sekä lämpökäsittelystä aiheutuneiden pinnan muutosten havaitsemiseen.
Ultraääni/vaiheistettu ultraäänilaite Phasor XS
Kappaleen sisäisen rakenteen ainetta rikkomattomaan tarkastukseen soveltuva ultraäänilaitteisto. Phasor XS-ultraäänilaitteistoa voidaan käyttää normaalin ultraäänitarkastuksen lisäksi myös vaiheistetussa moodissa tarkoitukseen sopivan vaiheistetun ultraääniluotaimen kanssa. Vaiheistetussa moodissa on käytössä monikiteinen luotain (16 kanavaa), joka mahdollistaa suuremman tarkastustilavuuden verrattuna tavalliseen normaaliluotaimeen.
Kannettava röntgendiffraktometri XStress 3000
Kannettava röntgendiffraktiometri XStress 3000 sopii myös jäännösausteniitin pitoisuuden määrittämiseen. Jäännösjännitysmittaus suoritetaan standardin SFS-EN 15305 mukaan käyttäen muokattua Chi-menetelmää.Mittaussyvyys vaihtelee 1- 10 µm riippuen käytettävästä röntgenlähteestä, jotka ovat Cr ja Mn (tulossa 2020). Käytettävän diffraktiopiikin kulmat kannettavalla laitteistolla voivat olla 100 ja 165° välillä. Laskentaan käytössä XTronic ohjelma.
Ota meihin yhteyttä, niin saat tarkempia tietoja tutkimuksesta.
Väitöskirjat
Tuomas Jokiaho: Residual Stress, Microstructure and Cracking Characteristics of Flame Cut Thick Steel Plates : Towards Optimized Flame Cutting Practices, 2019
Suvi Santa-aho: Barkhausen Noise Method for Hardened Steel Surface Characterization - The Effect of Heat Treatments, Thermal Damages and Stresses, 2012
Viimeisimmät artikkelit
T. Jokiaho, S. Santa-aho, P. Peura, M. Vippola, 2020, Cracking and Failure Characteristics of Flame Cut Thick Steel Plates, Metallurgical and Materials Transactions A, https://doi.org/10.1007/s11661-020-05639-x (open access)
S. Santa-aho, A. Sorsa, M. Honkanen, M. Vippola, 2020, Detailed Barkhausen noise and microscopy characterization of Jominy end-quench test sample of CF53 steel, Journal of Materials Science, https://doi.org/10.1007/s10853-019-04284-z (open access)
R. Tomkowski, A.Sorsa, S.Santa-aho, P. Lundin, M. Vippola, 2019, Statistical Evaluation of Barkhausen Noise Testing (BNT) for Ground Samples, Sensors, https://doi.org/10.3390/s19214716 (open access)
A. Sorsa, S. Santa-aho, C. Aylott, B.A. Shaw, M. Vippola, K. Leiviskä, 2019, Case Depth Prediction of Nitradewd Samples with Barkhausen Noise Measurement, Metals, https://doi.org/10.3390/met9030325 (open access)
T. Jokiaho, S. Santa-aho, P. Peura, M. Vippola, 2019, Role of Steel Plate Thickness on the Residual Stress Formation and Cracking Behaviour During Flame Cutting, https://doi.org/10.1007/s11661-019-05314-w (open access)
Lisätietoja tutkimuksesta: Materiaalikarakterisoinnin tutkimusryhmä