Moniäänisyysmittari – journalismin moniäänisyyttä mittaamassa ja kehittämässä

Hankkeen tavoitteena on kehittää valmiiksi luonnollisen kielen käsittelymenetelmiä hyödyntävä data-analytiikkatyökalu, ”Moniäänisyysmittari”, ja kokeilla sen käyttöä työpajoissa, jotka järjestetään hankekumppaneina toimivien toimitusten kanssa.

Käytännöllisessä ympäristössä yhteistyössä toimitusten kanssa kehitetty Moniäänisyysmittari on ainutlaatuinen mittaus- ja analysointipalvelu, joka vastaa toisaalta mediatalojen itsensä tunnistamiin moniäänisyyden tarpeisiin, mutta toisaalta ohjaa toimittajia myös uusien kysymysten ja laajempien journalismin laatua koskevien pohdintojen pariin.

Hanke tuottaa myös suosituksia moniäänisyyden mittaamiseen ja tavoittelemiseen erityyppisten mediatalojen näkökulmista.

Tausta

Millaista mittaamista toimitukset kaipaavat journalismin moniäänisyyden kehittämiseen ja miten mittaamista voidaan kehittää hyödyntämällä luonnollisen kielen käsittelyn (NLP) teknologiaa? Miten moniäänisyyden mittaaminen auttaa tekemään entistä parempaa ja moniäänisempää journalismia?

Moniäänisyysmittari on data-analytiikkatyökalu, joka analysoi mediatalojen digitaalista sisältödataa, kuten uutisarkistoja tai verkkotekstejä. Se tunnistaa teksteistä erilaisia toimijoita ja heihin liittyviä tietoja ja kertoo yksinkertaisin luetteloin ja graafisin esityksin, keitä mediassa on haastateltu eli keiden ääni kuuluu erilaisissa julkisissa keskusteluissa.

Mittarin demoversion on kehittänyt Sopiva - Sovittelujournalistit ry, jonka juuret ovat Tampereen yliopiston Sovittelujournalismi-nimisessä tutkimushankkeessa. Sopiva ry:n tiimi osallistui mittarilla Helsingin Sanomain Säätiön vuoden 2019 Uutisraivaaja-innovaatiokilpailuun ja pääsi projektilla viiden finalistin joukkoon.

Vaikuttavuus

Tulevaisuudessa moniäänisyys on journalismille yhä tärkeämpi arvo: moniäänisyyden ja sitä kautta tasapuolisuuden ja moniarvoisuuden todentaminen on medioille tärkeä luotettavuus- ja kilpailutekijä sirpaloituneessa mediamaailmassa.

Moniäänisyyden luotettava mittaaminen vastaa myös tarpeeseen tehdä journalismin käytännöistä läpinäkyvämpiä. Mediat voivat raportoida mittaustuloksista yleisölle ja tarvittaessa julkistaa tiedot (tai jopa koko mittari) yleisön käyttöön. Tämä voi vähentää journalismiin kohdistettuja syytöksiä puolueellisuudesta tai ideologisista vinoumista. Lisäksi, kun moniäänisyyttä voidaan mitata, se voidaan helpommin nostaa yhdeksi työtä ohjaavaksi arvoksi ja kehittämisen kohteeksi.

Moniäänisyysmittarin ohjaava visio on, että journalismin moniäänisyyteen panostaminen tukee erilaisten yleisöjen luottamusta journalismin merkitykseen yhteisen keskustelun areenana ja tätä kautta vahvistaa perinteisen median toimintaedellytyksiä haastavassa mediamaisemassa.