Projektissa analysoin vailla vanhempien hoivaa olevien lasten hoivan organisointiin liittyviä globaaleja kehityskulkuja. Huomion kohteena on lastensuojelun deinstitutionalisaatio, joka tähtää laitoshoivan korvaamiseen perheympäristössä tapahtuvalla hoivalla. Tutkin, mitkä maat olivat deinstitutionalisaatio-politiikkaohjelmien varhaisia ja myöhäisiä omaksujia.
Aineistoa kansallisista deinstitutionalisaatio-ohjelmista kerään 193 maasta ajanjaksolta 1989–2019. Analysoin eri tekijöiden (kuten talouskehitys, poliittinen järjestelmä, yhteydet kansainvälisiin järjestöihin) vaikutusta reformien ajankohtaan. Tutkin myös vastakkaista trendiä: kansainvälisten uskonnollisten järjestöjen orpokodeille tarjoamaa tukea. Kerään aineistoa näistä järjestöistä, niiden toiminnasta sekä maantieteellisestä sijoittumisesta. Lisätäkseni ymmärrystä järjestöjen suhteutumisesta toisiinsa, kansallisiin hallituksiin ja kansainvälisiin politiikkayhteisöihin, haastattelen kolmenkymmenen tällaisen järjestön edustajia.
Rahoituslähde
Suomen Akatemia