""
Projekti

Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ)

Tiedekunta tai koulutusyksikkö: Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Organisation sub unit: Yhteiskuntatutkimus | Tieteenala: Sosiaalipolitiikka
THL
Tampere University
Turun yliopisto

Tampereen yliopisto on mukana tutkimushankkeessa, jossa kartoitetaan koronaepidemian vaikutuksia lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön. Hanketta johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja partnereina ovat Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Tampereen yliopiston tutkimusryhmää johtaa sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Marita Husso.

Tavoitteena on tutkia koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksia lähisuhdeväkivallan esiintymiseen, turvattomuuteen, palveluihin ohjaamiseen ja rajoituksiin palveluiden saatavuudessa. Tutkimus kohdistuu tilanteisiin, joissa lähisuhdeväkivaltaa kokeneet henkilöt ovat hakeneet apua lähisuhdeväkivaltaan Nollalinjasta, turvakodista tai väkivaltaa kokeneille tarkoitetuista avopalveluista.

Tutkimuksen tausta

Pandemia sulki ihmisiä koteihin ja rajoitti kontakteja ulkopuoliseen maailmaan. Koti voi muodostua ansaksi väkivallan tekijän kanssa ja voi pahentaa lähisuhdeväkivaltaa kokevien tilannetta entisestään.

Lähisuhdeväkivallan esiintymisestä koronaviruksen aikana on käyty keskustelua, onko lähisuhdeväkivalta lisääntynyt, onko korona vaikuttanut esiintymiseen ja palveluiden käyttöön. Turvakotien käyttöaste vähentyi selvästi kevään 2020 koronapandemian aikana ja Nollalinjan puheluiden määrässä oli havaittavissa pientä laskua. Samanaikaisesti myös monien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö väheni Suomessa.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan pandemioihin yhdistyvä pelon, epävarmuuden ja hallinnan tunteen puuttuminen muodostaa ympäristön, joka voi pahentaa ja käynnistää erilaisia väkivallan muotoja. Lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, että tekijä eristää uhrin kontrolloimalla häntä ja vähentämällä tilanteesta kertomisen mahdollisuuksia sekä voi rajoittaa avun hakemista. Tämän dynamiikan taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen auttaa kehittämään toimintoja haittavaikutusten lieventämiseksi.

Lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, että se on voinut jatkua pitkäänkin ennen avun hakemista. Tämä luo mahdollisuuksia tutkia koronapandemian vaikutuksia sekä koronapandemian akuutissa vaiheessa että jälkikäteen.  

Tutkimuskysymykset

Tutkimuksessa haetaan vastauksia koronapandemian, siihen liittyvien rajoitustoimien ja covid19-viruksen esiintymiseen liittyvien tekijöiden vaikutuksista lähisuhdeväkivaltaan

Koronapandemian vaikutukset väkivallan muotoihin, vakavuuteen ja esiintymistiheyteen?

Millä tavoin selitetään koronapandemia vaikutuksia lähisuhdeväkivallan esiintymiseen?

Kuinka koronapandemia vaikuttaa avun hakemiseen ja avun saamiseen?

Toteutus

Tutkimuksessa kerätään kolme uutta tutkimusaineistoa: haastattelut turvakotien ja väkivaltatyön avopalvelujen asiakkaille, kyselytutkimus turvakotien asiakkaille sekä haastattelut turvakotien ja väkivaltatyön avopalvelujen työntekijöille. 

Lisäksi tutkimuksessa käytetään THL:n järjestämisvastuulla olevista Nollalinjan auttavan puhelimen ja turvakotipalveluiden toiminnasta luonnostaan kertyviä anonyymeja aineistoja.

Haastattelututkimus

Tutkimuksessa haastatellaan noin 20:ta lähisuhdeväkivaltaa kokenutta turvakodin ja väkivaltatyön avopalvelun aikuista asiakasta (yli 18v). Turvakotien ja väkivaltatyön avopalveluiden työntekijät kertovat tutkimuksesta ja antavat tutkimuksesta tiedotteen asiakkaille sekä auttavat haastattelujen järjestämisessä. Lisäksi haastatellaan työntekijöitä yksilö- tai ryhmähaastattelua käyttäen. Tutkimuksessa on mukana turvakoteja ja väkivaltatyön avopalveluiden yksiköitä. 

Haastattelut toteutetaan yksilöhaastatteluina teemahaastattelun tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Haastattelujen pääteemoja ovat tutkimukseen osallistuvien kokemukset lähisuhdeväkivallasta sekä avun hakemisesta ja saamisesta väkivaltaan koronatilanteen aikana sekä näkemykset väkivaltapalvelujen kehittämisen tarpeista.

Kyselytutkimus 

Kyselytutkimus on turvakotien aikuisille asiakkaille (yli 18v). Turvakotien työntekijät kertovat tutkimuksesta ja antavat tutkimuksesta tiedotteen asiakkaille. Kyselyn teemoja ovat väkivaltakokemukset ja väkivallan kokeminen korona-aikana, väkivaltapalvelujen ja muun avun saatavuus sekä näkemykset palvelujen kehittämisestä. 

Kysely kerätään sähköisellä lomakkeella ja kyselyyn voi vastata käyttäen tietokonetta, iPadia tai puhelinta. Kyselylomake sisältää vastaajan perustiedot sekä kysymyksiä lähisuhdeväkivallan esiintymisestä ja seurauksista, koronapandemian vaikutuksista lähisuhdeväkivallan esiintymiseen, väkivaltapalvelujen saatavuuteen ja käyttöön sekä näkemyksistä väkivaltapalvelujen kehittämisen tarpeista. Lomake sisältää pääasiassa valmiit vastausvaihtoehdot ja kolme avointa kysymystä.

Tutkimuksessa käytettävät valmiit aineistot: Nollalinja ja turvakodit

Nollalinja

Puhelinoperaattori toimittaa kuukausittain anonyymit tiedot Nollalinjan vastattujen ja vastaamattomien puhelujen määristä, ajankohdista ja kestosta.  Aineiston avulla tarkastellaan puhelumäärissä tapahtuneita muutoksia koronaepidemian aikana.

Nollalinjan auttavasta puhelimesta kertyy anonyymi palvelunseuranta-aineisto. Nollalinjaan tulevista puheluista kirjataan anonyymi sähköinen palvelunseurantalomake. Palvelunseurantalomakkeen avulla kerätään anonyymia tietoa soittajan roolista, väkivallan muodoista, ilmenemisestä ja seurauksista, sukupuolesta, ikäryhmästä, käytetyistä palveluista ja millaista apua on annettu, arvio keskustelun auttavuudesta ja käytetystä kielestä. Puhelussa ei haastatella soittajia, vaan Nollalinjan työntekijä kirjaa keskustelussa esiin tulleet kerättävät tiedot palvelunseurantalomakkeeseen. Palvelunseurantalomakkeeseen ei täytetä mitään henkilöllisyyteen liittyviä tietoja, vaikka niitä tulisi esille puhelun aikana.

Lisätietoja Nollalinjasta

Turvakodit

Turvakotien paikkatietodata sisältää turvakotikohtaisia tietoja avoimista asiakaspaikoista tiettynä aikana. Turvakotien työntekijät tallentavat tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelimelle.
Turvakodeissa (yhteensä 29) on säännöllisesti tehty tilannekuvaselvitykset koronan vaikutuksista turvakotien toimintaan ja asiakkaiden elämään. Työntekijä/turvakoti on täyttänyt sähköisen lomakkeen, jossa on tietoa koronapandemian vaikutuksista henkilöresursseihin ja asiakkaiden tilanteisiin ja avun tarpeeseen (ei asiakaskohtaista tietoa). Turvakotien ammattilaiset ovat täyttäneet lomakkeen korona-pandemian akuutissa vaiheessa viikoittain ja sen jälkeen joka toinen viikko.

Tutkimusyhteistyö

Tutkimushankkeeseen sisältyy yhteistyö kansallisen rikosuhritutkimuksen kanssa. Osana rikosuhritutkimusta tutkitaan koronaepidemian aiheuttamia mahdollisia muutoksia parisuhdeväkivallan esiintymisessä.

Lisätietoa kansallisesta rikosuhritutkimuksesta

Rahoituslähde

Eduskunnan myöntämä lisämääräraha koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen.

Koordinoiva organisaatio

Yhteyshenkilö(t)

Henkilöprofiili

Anu Karhinen-Soppi

koordinaattori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta