Projekti

Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ)

Tiedekunta tai koulutusyksikkö: Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Organisation sub unit: Yhteiskuntatutkimus | Tieteenala: Sosiaalipolitiikka
THL
Tampere University
Turun yliopisto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa yhdessä Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston kanssa tutkimuksen koronaepidemian vaikutuksista lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön.

Tavoitteena on tutkia koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksia lähisuhdeväkivallan esiintymiseen, turvattomuuteen, palveluihin ohjaamiseen ja rajoituksiin palveluiden saatavuudessa. Tutkimus kohdistuu tilanteisiin, joissa lähisuhdeväkivaltaa kokeneet henkilöt ovat hakeneet apua lähisuhdeväkivaltaan Nollalinjasta, turvakodista tai väkivaltaa kokeneille tarkoitetuista avopalveluista.

Tutkimuksen tausta

Pandemia sulki ihmisiä koteihin ja rajoitti kontakteja ulkopuoliseen maailmaan. Koti voi muodostua ansaksi väkivallan tekijän kanssa ja voi pahentaa lähisuhdeväkivaltaa kokevien tilannetta entisestään.

Lähisuhdeväkivallan esiintymisestä koronaviruksen aikana on käyty keskustelua, onko lähisuhdeväkivalta lisääntynyt, onko korona vaikuttanut esiintymiseen ja palveluiden käyttöön. Turvakotien käyttöaste vähentyi selvästi kevään 2020 koronapandemian aikana ja Nollalinjan puheluiden määrässä oli havaittavissa pientä laskua. Samanaikaisesti myös monien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö väheni Suomessa.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan pandemioihin yhdistyvä pelon, epävarmuuden ja hallinnan tunteen puuttuminen muodostaa ympäristön, joka voi pahentaa ja käynnistää erilaisia väkivallan muotoja. Lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, että tekijä eristää uhrin kontrolloimalla häntä ja vähentämällä tilanteesta kertomisen mahdollisuuksia sekä voi rajoittaa avun hakemista. Tämän dynamiikan taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen auttaa kehittämään toimintoja haittavaikutusten lieventämiseksi.

Lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, että se on voinut jatkua pitkäänkin ennen avun hakemista. Tämä luo mahdollisuuksia tutkia koronapandemian vaikutuksia sekä koronapandemian akuutissa vaiheessa että jälkikäteen.  

Tutkimuskysymykset

Tutkimuksessa haetaan vastauksia koronapandemian, siihen liittyvien rajoitustoimien ja covid19-viruksen esiintymiseen liittyvien tekijöiden vaikutuksista lähisuhdeväkivaltaan

Koronapandemian vaikutukset väkivallan muotoihin, vakavuuteen ja esiintymistiheyteen?

Millä tavoin selitetään koronapandemia vaikutuksia lähisuhdeväkivallan esiintymiseen?

Kuinka koronapandemia vaikuttaa avun hakemiseen ja avun saamiseen?

Toteutus

Tutkimuksessa käytetään THL:n järjestämisvastuulla olevista Nollalinjan auttavan puhelimen ja turvakotipalveluiden toiminnasta luonnostaan kertyviä aineistoja. Lisäksi kerätään uusi tutkimusaineisto haastattelemalla asiakkaita turvakodeista ja väkivaltatyön avopalveluista.

Nollalinjan auttavan puhelimen anonyymiin palvelunseurantalomakkeeseen pohjautuva aineisto sisältää noin 3500 palvelunseurantalomaketta tammi-kesäkuun ajalta. Aineisto kertyy edelleen.

Turvakodeissa (yhteensä 29) on säännöllisesti tehty tilannekuvaselvitykset koronan vaikutuksista asiakkaiden elämään. Turvakotien ammattilaiset ovat täyttäneet lomakkeen koronapandemian akuutissa vaiheessa viikoittain ja sen jälkeen joka toinen viikko. Aineisto kertyy edelleen.

Tutkimuksessa toteutetaan haastattelut lähisuhdeväkivaltaa kokeville turvakodeissa ja lähisuhdeväkivaltaa kokevien avopalveluissa.

Rahoituslähde

Eduskunnan myöntämä lisämääräraha koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen.

Koordinoiva organisaatio

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Yhteyshenkilöt

Marita Husso

apulaisprofessori, sosiaalipolitiikka

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

+358503182510

marita.husso [at] tuni.fi

 

Johanna Hietamäki

erikoistutkija, THL

puh. 029 524 7990

sähköposti: etunimi.sukunimi [at] thl.fi